Valikko
FI SV EN DE FR

Anna-Maja Henriksson: EU:n oikeusalueen 20 vuotta – työtä ja tuloksia turvallisen ja sujuvan arjen takaamiseksi

EU2019FIOikeusministeriö 17.7.2019 14.07
Kolumni
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Kuva: Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia

Suomen ensimmäisellä EU-puheenjohtajakaudella 20 vuotta sitten EU-maiden päämiehet tekivät ison poliittisen linjauksen. EU:sta tuli luoda vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue.

Tampereen huippukokouksessa syntynyt EU:n oikeusalue on tänä päivänä kiinteä osa ihmisten ja yritysten arkea, vaikka joka päivä emme sitä huomaa. Sen eteen on tehty paljon työtä, ja voimme olla tyytyväisiä saavutuksiin.

Kaiken perustana on yhteinen arvopohja

Vuonna 1999 EU:n jäsenvaltiot päättivät yhteistuumin tavoitella tilannetta, jossa kansalaiset voisivat lähestyä minkä tahansa jäsenvaltion tuomioistuimia ja viranomaisia yhtä helposti kuin omassa jäsenvaltiossaan. Haluttiin estää se, että rikolliset voisivat käyttää hyväkseen oikeusjärjestelmien eroja tai raja-aitoja. Jäsenvaltioiden tuomioistuinten antamien päätösten noudattaminen ja tehokas täytäntöönpano haluttiin varmistaa koko EU:n alueella.

Tämä merkittävä päätös oli mahdollista vain siksi, että kaikki jäsenvaltiot olivat sitoutuneet samoihin ihmisoikeuksiin, demokraattisiin instituutioihin ja vapauteen, eli oikeusvaltion periaatteisiin.

Oikeudelliselle yhteistyölle oli selkeä tarve ihan käytännön tasolla. Muistan hyvin, kun itse nuorena pankkilakimiehenä käsittelin perintötapausta, jossa oli sekä omaisuutta että perillisiä useissa eri maissa. Mieleeni jäi elävästi, kuinka vaikeaa silloin oli antaa testamentti tiedoksi ulkomailla oleville perillisille, ja että myös sen lainvoimaisuuden todentaminen ulkomailla oli haasteellista. 1990-luvun lama-aikana myös esimerkiksi toisiin maihin ulottuvien konkurssien hoitamista vaikeutti se, ettemme olleet EU:n jäseniä. Ei ollut yhteisiä tapoja käsitellä asioita.

Tässä olemme päässeet pitkälle: monien asioiden hoitaminen on helpottunut, kun yhteistyötä EU-maiden välillä on lisätty ja yhteisistä pelisäännöistä on sovittu.

Missä mennään nyt?

Viimeisten 20 vuoden aikana olemme EU:ssa sopineet yhdessä lukuisista säännöistä, joilla turvataan kansalaisten oikeuksia ja parannetaan heidän oikeusturvaansa, kun he liikkuvat, työskentelevät ja asuvat EU:n alueella. Oikeusalan säännösten merkitys näkyy kansalaisille usein vasta silloin, kun jokin asia menee pieleen. Siis silloin, kun joudutaan rikoksen uhriksi ulkomailla, tai kun vaikka verkkokauppaostos epäonnistuu.

EU:n yhdeksi päätavoitteeksi on asetettu kansalaisten ja vapauksien suojeleminen. Tästä huolimatta realismia on, että kuka tahansa meistä voi joutua rikoksen uhriksi.

On arvioitu, että EU:ssa tehdään vuosittain peräti 25 miljoonaa rikosilmoitusta. Ja silti kansalaisten tulisi voida tuntea olonsa turvalliseksi EU:ssa.

Tänä päivänä EU-lainsäädäntö turvaa rikoksen uhrin oikeuden tulla tunnustetuksi uhrina ja saada kunnioittavaa, ammattimaista ja syrjimätöntä kohtelua riippumatta siitä, missä EU-maassa rikos on tapahtunut. Haluan keskustella Suomen puheenjohtajakaudella EU-maiden kollegojeni kanssa siitä, voimmeko yhdessä tehdä vielä enemmän uhrien aseman vahvistamiseksi. Haluamme saada käyntiin rikosten uhreja koskevan strategiatyön EU:ssa.

EU:n yhteinen oikeusalue näkyy ihmisten arjessa yhä useammin myös perhe-elämässä. Ratkottavaksi voi tulla vaikkapa rajat ylittäviä perintöasioita, kuten minulla aikanaan pankkilakimiehenä. Rajat ylittäviä avioeroja tapahtuu, tällä hetkellä EU:ssa noin 140 000 vuosittain. Voidaan myös joutua sopimaan lapsen huollosta ja elatuksesta, kun kahden eri valtion kansalaisen muodostama perhe hajoaa. Näiden vaikeiden tilanteiden hoitamiseen EU-säännöt tuovat helpotusta.

Sitä mukaa, kun kansainvälisten perheiden määrä kasvaa, lisääntyy myös kansainvälisten oikeudellisten kysymysten määrä. Väestön ikääntyminenkin tuo mukanaan uusia rajat ylittäviä asioita, joita yhdessä on ratkottava. Joudumme ehkä jatkossa yhä useammin tilanteeseen, jossa toiseen EU-maahan eläkepäiviä viettämään muuttanut seniori joutuu esimerkiksi edunvalvonnan alaiseksi. Miten tällaiset päätökset tulisi rajat ylittävästi tunnustaa ja hoitaa?

Mihin suunnataan tästä? – Suomen puheenjohtajakauden panos EU:n oikeusalueen tulevaisuudelle

Yksi Suomen puheenjohtajakauden prioriteeteista on yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen ja vahvistaminen koko EU:n toiminnan kulmakivenä. Juuri tässä on myös kaksikymmenvuotista taivaltaan viettävän EU:n oikeusalueen ydin.

Oikeusvaltiossa julkinen valta toimii aina lainsäädännön asettamissa rajoissa, kunnioittaa demokratiaa ja perusoikeuksia koskevia arvoja ja on riippumattomien tuomioistuinten valvonnassa. Riippumattomat tuomioistuimet turvaavat kansalaisten oikeudet.

Olen kutsunut EU-maiden oikeusministerit tällä viikolla Helsinkiin. Oikeusvaltion ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työtä. EU:ssa voimme oppia toisiltamme ja tunnistaa yhteisiä haasteita. Kansallisten oikeusjärjestysten itsenäisyydellä, laadulla ja tehokkuudella on erityinen merkitys oikeusvaltioperiaatteen takaamisessa – sekä kansallisesti että koko unionissa.

Yhteinen arvopohja näkyy kansalaisille parhaiten sujuvassa arjessa, jonka takaavat toimivat instituutiot. Haluan tehdä töitä sen eteen, että näin on myös jatkossa.  

Yhdessä luomme kansalaisten Eurooppaa.

oikeusministeri Anna-Maja Henriksson