Valikko

Riku Huttunen: Energiaunioni ja ilmastoneutraaliutta edistävät ratkaisut painopisteinä energianeuvostossa

EU2019FI 12.7.2019 14.11
Kolumni

Suomen puheenjohtajakaudella energiapolitiikassa painopiste on säädösten toimeenpanossa. Kaudella on myös tilaisuus tehdä kauaskantoisia poliittisia linjauksia erityisesti ilmastoasioissa.

Kun EU:n neuvoston puheenjohtajuus vaihtuu puolivuosittain, uusi puheenjohtaja perii yleensä suuren joukon lainsäädäntöaloitteita. Puheenjohtajuuden siirtyessä 30.6. keskiyöllä Romanialta Suomelle on tilanne kuitenkin toinen: Junckerin komission lainsäädäntöaloitteet on pääosin käsitelty. Energia-alalla vielä käsittelyssä olevia asioita ovat lähinnä renkaiden energiatehokkuusmerkintöjä koskeva asetus sekä eräät monivuotisten rahoitusohjelmien mitoitukseen liittyvät seikat.

EU ilmastojohtajana sekä tavoitteiden että keinojen osalta

Suomen puheenjohtajakauden keskeisenä tavoitteena on EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana. Puheenjohtajakautemme ohjelman mukaan EU:n tulee nostaa tätä profiiliaan luomalla pitkän aikavälin strategia, jolla EU on hiilineutraali vuonna 2050.

Komission marraskuussa 2018 antama tiedonanto ”Puhdas maapallo kaikille – eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” käynnisti keskustelun tästä EU:n pitkän aikavälin strategiasta (Long-term strategy, LTS). Romanian kaudella näkemysten vaihtoa käytiin laajasti neuvoston eri kokoonpanoissa. Prosessi jatkuu Suomen puheenjohtajakaudella.

Kesäkuussa 2019 Eurooppa-neuvosto pyysi neuvostoa ja komissiota jatkamaan työtä ”edellytysten, kannustimien ja suotuisan toimintaympäristön luomiseksi, jotta Pariisin sopimuksen mukaisesti voidaan varmistaa sellainen siirtymä ilmastoneutraaliin unioniin, joka säilyttää Euroopan kilpailukyvyn, on oikeudenmukainen ja sosiaalisesti tasapainoinen ja jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden kansalliset olosuhteet ja kunnioitetaan niiden oikeutta päättää omasta energialähteiden yhdistelmästään”. Hallitusten päämiesten tavoitteena on LTS:n keskeisten elementtien määrittäminen Eurooppa-neuvostossa vuoden loppuun mennessä, jolloin se voidaan alkuvuodesta 2020 hyväksyä ja toimittaa ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle. Tätä valmistelua Suomi siis edistää neuvoston puheenjohtajana.

Niin Pariisin ilmastosopimuksen hengen kuin kirjaimenkin mukaan globaalit haasteet edellyttävät ratkaisuja, joissa kaikki ovat mukana. EU:n toimien tuleekin oman kunnianhimon rinnalla tähdätä siihen, että löydämme yhdessä kustannustehokkaita ja vaikuttavia ratkaisuja muun muassa energiatoimialan vähähiilistämiseksi. Vastaavathan energian tuotanto ja käyttö sinällään jo noin 75 prosentista kasvihuonekaasupäästöistä. Suomen puheenjohtajakauden ohjelmaan onkin kirjattu, että ”ilmastopolitiikan integrointi kaikilla oleellisilla sektoreilla on keskeistä, muun muassa energiaunionin toimeenpano ja päästövähennysten edistäminen”.

Energiaunionin tehokas toimeenpano keskiössä

EU:n energiaunionin kattamat asiat ovat energiaturvallisuus, energian (sähkö ja kaasu) sisämarkkinat, energiatehokkuus, hiilestä irtautuminen (ml. uusiutuva energia) sekä tutkimus, kehitys ja innovaatio. EU:n vastikään viimeistelemä puhtaan energian lainsäädäntöpaketti on parhaillaan jäsenvaltioiden toimeenpantavana.

Erityisesti unionin yhteisten energiatehokkuus- ja uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamiseksi sovelletaan uutta energiaunionin hallintomallia. Sen mukaisesti jäsenvaltioissa tehdyt kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien (NECP) luonnokset ovat olleet komission arvioitavina. Komissio julkaisi äskettäin analyysin, jonka mukaan EU jäisi luonnossuunnitelmien perusteella 1-2 prosenttiyksikköä vuoden 2030 uusiutuvan energian tavoitteesta (32 %) ja noin kuusi prosenttiyksikköä energiatehokkuuden edistämistavoitteesta (32,5 %).

Komission samassa yhteydessä jäsenvaltioille antamista suosituksista keskustellaan Suomen kauden ensimmäisessä energianeuvostossa 24.9. Samoin aiheena ovat - LTS-valmisteluun liittyen - vuoden 2030 jälkeiset toimet sekä ilmastoneutraaliutta edistävät teknologiat. Jäsenvaltioiden laatimat lopulliset NECP:t samoin kuin kansalliset LTS:t tulee viimeistellä vuoden loppuun mennessä.

Ilmastoneutraalius edellyttää uusia ratkaisuja yli toimialojen

Hallitusti ja pitkäjänteisesti toteutettuina ilmastoneutraaliutta edistävät teknologiat voivat myös edistää Euroopan talouskasvua ja kilpailukykyä tulevina vuosikymmeninä. Tämä näkyi muun muassa kilpailukykyministereiden epävirallisessa kokouksessa Helsingissä 4.-5.7., jossa yhtenä pääteemana oli kilpailukykyinen ja ilmastoneutraali Eurooppa.

EU:n ja sen jäsenvaltioiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksella on merkittävä rooli ilmastoneutraaliutta edistävien ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Sähköistyminen, älyverkot ja resurssiviisaus ovat keskeisiä teemoja tulevaisuutta ajatellen. Energiaintensiivisen teollisuuden muuttaminen vähähiiliseksi on yksi suurimmista haasteista. Nämä teknologiakysymykset ovat esillä Helsingissä 13.-14.11. järjestettävässä SET Plan –konferenssissa.

Ylipäänsä hiilineutraaliin talouteen siirtyminen edellyttää toimia kaikilla toimialoilla, energiasektorin ohella liikenteessä, maataloudessa, rahoituksessa. Päästövähennysten ohella kasvavaa huomiota tulee kiinnittää hiilinieluihin, erityisesti metsiin ja maaperään. Tämä on tilanne myös meillä Suomessa, jossa uudella hallituksella on erittäin kunnianhimoisena tavoitteena saavuttaa hiilineutraalius jo vuonna 2035.

Riku Huttunen, työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja