Valikko

Jaana Husu-Kallio: Euroopan ruokapolitiikka on ilmastoa, taloutta ja ihmisten ja ympäristön hyvinvointia

EU2019FI 4.12.2019 9.04
Kolumni

EU-puheenjohtajamaa Suomi järjesti tämän syksyn aikana yhdessä komission kanssa kokouksen, jossa jäsenmaat pääsivät avaamaan omia näkemyksiään kestävästä ruokapolitiikasta ja evästämään komissiota valmistelussa. Ruokapolitiikka liittyy kiinteästi juuri aloittaneen uuden komission Grean Deal -ohjelmaan. Miksi EU nyt tavoittelee yhteistä suuntaa ruokapolitiikassa ja mitä kestävällä eurooppalaisella ruokapolitiikalla halutaan saavuttaa?

Green Deal on EU:n komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kestävän toiminnan ja talouden suunnitelma. Yhtenä suunnitelman viidestä pilarista on kestävä ruokapolitiikka pellolta pöytään – from Fields to Fork. Von der Leyen on antanut varapuheenjohtajalleen Frans Timmermanille sata päivää aikaa valmistella Green Deal ja esitykset sen saavuttamiseksi.

Ruokapolitiikka vaikuttaa ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin

EU:n tahto luoda kestävää ruokapolitiikkaa on tärkeää paitsi Euroopalle myös muulle maailmalle: EU on maailman suurin ruuan viejä ja tuoja, siis kokoaan merkittävästi suurempi toimija, jonka ratkaisut vaikuttavat ympäristöön ja kansojen hyvinvointiin myös sen rajojen ulkopuolella. Ruokapolitiikalla EU voi ja sen tuleekin kantaa vastuuta paitsi omasta väestöstään myös kestävän kehityksen toteutumisesta maanosan rajoja kauempana.

EU:n ruokapolitiikalla vaikutetaan välittömästi ja välillisesti siihen, millaisen jalanjäljen ruuantuotanto ympäristöönsä jättää ja millaiset sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset vaikutukset Euroopassa nautittu kahvikupponen tai banaani aiheuttaa.

Kyse on paitsi ilmastovaikutuksista myös vaikutuksista ihmisten ja eläinten hyvinvointiin, vesitalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen. YK:n kestävän kehityksen seitsemästätoista tavoitteesta ruoka liittyy itse asiassa joka ikiseen. Kuten YK-liitto maailman nälkäpäivänä meitä muistutti, yli 800 miljoonaa ihmistä elää nälkäisenä ympäri maailmaa samalla, kun kaikesta tuottamastamme ruuasta katoaa hävikin myötä taivaan tuuliin noin kolmannes.

Toisaalta miljardit ihmiset kärsivät ravintoaineiden puutteista ja samanaikaisesti ylipaino aiheuttaa vakavia terveydellisiä ongelmia. OECD:n mukaan ylipaino alentaa EU:ssa bruttokansantuotetta 3,3 prosenttia muun muassa tuottavuuden laskun ja työllisyyden alenemisen kautta. Nykymuotoinen ruokajärjestelmä on vielä kaukana kestävyydestä.

Yhteistyö on avain kestävään eurooppalaiseen ruokapolitiikkaan

Kestävän eurooppalaisen ruokapolitiikan edellytys on eri sektorien ja alojen ennakkoluuloton yhteistyö. Kyse on nimenomaan yhteisistä strategisista tavoitteista, joiden seuraukset mitataan euroissa ja elämissä. Kestävän ruokapolitiikan tavoitteena on turvata alkutuotannon kannattavuus, ympäristön hyvinvointi ja ihmisten terveys.

Ruoka-alan osaamisesta ja kilpailukyvystä on huolehdittava. Kuluttajien ulottuvilla on oltava laadukasta ravintoa kilpailukykyiseen hintaan. Ruokapolitiikalla myös varmistetaan, että elintarvikkeita uskaltaa syödä turvallisin mielin ja niitä riittää myös silloin, kun yhteistyö valtioiden välillä rakoilee, eläintautiepidemiat uhkaavat tai kuivuus vie sadon.

On siis korkea aika kiinnostua ruokapolitiikasta ja tehdä vaikuttavaa yhteistyötä – yli politiikkasektoreiden.

Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö