Valikko
FI SV EN DE FR

Jori Arvonen: Suomi valmistautuu EU-puheenjohtajakauteen

EU2019FI 21.5.2019 15.15 | Julkaistu suomeksi 21.5.2019 klo 17.08
Kolumni
Jori Arvonen

Suomi valmistautuu kolmanteen EU-puheenjohtajakauteensa ajankohtana, jolloin maahan ollaan eduskuntavaalien jälkeen muodostamassa uutta hallitusta. Myös Euroopan unionissa käynnistetään Euroopan parlamentin vaalien jälkeen uutta viisivuotista vaalikautta.

Hallitusneuvotteluja vetävän sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajan Antti Rinteen tavoitteena on muodostaa hallitus kesäkuun alkuun mennessä, jolloin uudet ministerit ehtivät osallistua neuvoston kokouksiin ennen kuin alkavat itse johtamaan puhetta niissä. 

Meneillään olevissa neuvotteluissa sovitaan Suomen EU-politiikan keskeisistä linjauksista ja Suomen puheenjohtajakauden kansallisesta ohjelmasta. Sen valmistelu aloitettiin jo viime vuoden puolella kaikkien eduskuntapuolueiden välisenä yhteistyönä. Suomen EU-politiikan pitkä linja näyttää keskeisiltä osilta määrittävän myös tulevien vuosien toimintaamme unionissa. Jokainen uusi hallitus tuo kuitenkin mukanaan omat painotuksensa.

Puheenjohtaja vaalii yhtenäisyyttä 

Suomen puheenjohtajakausi ajoittuu erityiseen vaiheeseen myös EU:n näkökulmasta. Parlamentti järjestäytyy ja uusi komissio, EU:n korkea edustaja eli ”ulkoministeri” sekä Eurooppa-neuvoston eli EU-huippukokouksen puheenjohtaja nimitetään. Suomen tuleekin osaltaan huolehtia siitä, että siirtymä uudelle vaalikaudelle sujuu hyvin.

Olemme viime vuosina joutuneet päättämään asioista, jotka ovat jakaneet jäsenmaita. 
Tämä korostaa yhtä puheenjohtajan keskeistä tehtävää, yhtenäisyyden vaalimista. Meillä tulee kaikilla olla poliittista tahtoa edistää unionin kykyä tehdä päätöksiä ja puhua yhdellä äänellä muun maailman suuntaan.

Euroopan parlamentin vaalien alla komissio ei ole enää antanut uusia lainsäädäntöesityksiä ja nykyisen puheenjohtamaan Romanian johdolla on päästy sopimukseen monista pöydällä olevista esityksistä. Nyt jäljellä olevista 167 esityksestä osa jää Suomelle, osa raukeaa. Joka tapauksessa Suomen kauden kokouksissa käsitellään normaalia vähemmän lainsäädäntöasioita.

Isot asiakokonaisuudet värittävät Suomen kautta

On selvää, että tulevaa syksyä värittävät muutamat isot asiakokonaisuudet. 

Britannian lähdölle unionista on sovittu uudeksi määräajaksi lokakuun viimeinen päivä. Se miten Lontoossa asian käsittely etenee, jää vielä nähtäväksi. Joka tapauksessa Brexit vaikuttaa työskentelyyn meidän kaudellamme.

Suomen johdolla unioni valmistelee päätöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä eli siitä, minkä kokoinen EU:n seitsemän vuotta kattava budjetti on ja mihin sitä käytetään. Tämä on työläs tehtävä. Vasta kesällä voimme tarkemmin arvioida, onko edellytyksiä saada ratkaisu aikaan tämän vuoden puolella. Suomi vie neuvotteluja eteenpäin määrätietoisesti ja rakentavasti.

Suomi haluaa, että EU osoittaa johtajuutta kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Tästä syystä unionin olisi tärkeää päästä viimeistään vuoden loppuun mennessä sopimukseen omasta pitkän tähtäimen ilmastostrategiastaan, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen.

Muuttoliikkeen hallinta edellyttää yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja. Jäsenmaat ovat kuitenkin asian suhteen jakautuneet, eikä kaikkia tarvittavia päätöksiä ole toistaiseksi onnistuttu tekemään.

Strateginen ohjelma antaa suuntaa unionille 

Kesäkuun huippukokouksessa – juuri ennen kautemme alkua - on määrä hyväksyä unionille uusi strateginen ohjelma. Siinä määritellään, mihin unionin tulee keskittyä seuraavat viisi vuotta. 

Ohjelmalla on merkitystä, sillä sen on tarkoitus toimia ohjeena myös syksyllä muodostettavalle uudelle komissiolle. Suomen tarkoituksena on hyödyntää oman kautensa kokouksia käynnistämään työ yhdessä sovittujen tavoitteiden edistämiseksi. Kesän ja syksyn mittaan neuvoston kokouksissa käydään syventäviä keskusteluja kustakin sektorista.

Strategisen ohjelman valmistelussa Suomi on korostanut kestävää kasvua ja turvallisuutta vahvistavaa politiikkaa. Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen on oltava EU:n seuraavan viiden vuoden toiminnan keskiössä. Me näemme myös, että EU on ennen kaikkea arvoyhteisö, jossa on välttämätöntä turvata ihmisarvon kunnioittaminen, ihmisoikeudet, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Neuvoston puheenjohtajana Suomi pyrkii siihen, että unionin oikeusvaltiovälineitä vahvistetaan ja kehitetään.

Suomi korostaa avoimuutta 

Suomi kehittää puheenjohtajakaudella neuvoston toimintatapoja erityisesti avoimuuden, paremman sääntelyn ja uusien teknologioiden käytön näkökulmasta. Viestintämme on mahdollisimman avointa ja aktiivista. Edistämme lainsäädäntöasioiden ja neuvoston kokousten avoimuutta ja käynnistämme keskustelun EU:n läpinäkyvyyden kehittämisestä tulevalla viisivuotiskaudella. 

Näillä keinoilla voimme vahvistaa EU-kansalaisten osallistumista ja demokratiaa sekä tukea disinformaation torjuntaa. Digitaalisilla työvälineillä on mahdollista tehostaa neuvoston työtä ja vähentää tarvetta perinteisille työryhmäkokouksille, joihin matkustaminen pääkaupungeista vie aikaa ja rahaa ja aiheuttaa päästöjä. Tähän liittyen Suomi on käynnistänyt prosessin, jonka tavoitteena on lisätä videoneuvottelujen käyttöä neuvoston työryhmäkokouksissa.

Aloitimme valmistautumisen puheenjohtajakauteen noin puolitoista vuotta sitten. Suomi on valmis ottamaan vetovastuun heinäkuun ensimmäisenä päivänä.

Jori Arvonen 

EU-asioiden alivaltiosihteeri