Valikko

Kimmo Kohvakka: Suomalaisesta kokonaisturvallisuuden mallista ajatuksia pelastustoimen eurooppalaiseen yhteistyöhön

EU2019FISisäministeriö 9.10.2019 9.28
Kolumni

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden eurooppalaisen yhteistyön merkitys korostuu samalla, kun toimintaympäristö Euroopassa muuttuu. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät konkreettisesti eurooppalaisten pelastus- ja varautumisviranomaisten käytännön työssä. Äärimmäiset sääilmiöt kuten tulvat, myrskyt ja kuivuus lisääntyvät ja koettelevat yhteiskuntien kriisinkestävyyttä.

Viime vuosista tutuiksi tulleet pitkäkestoiset hellejaksot ja vakavat metsäpalotilanteet tulevat tulevaisuudessa haastamaan viranomaisten suorituskykyä ja varautumista ennennäkemättömällä tavalla. Laajamittaisia metsäpaloja on viime vuosina nähty arktiselta alueelta Amazonille. Metsäpalot kiihdyttävät ilmastonmuutosta entisestään. Vaikka jokainen maa on vastuussa omasta varautumisestaan erilaisiin kriisitilanteisiin, ilmastonmuutoksen seurauksiin ei voida vastata ilman kansainvälistä yhteistyötä.

EU:n pelastuspalvelumekanismi auttaa, kun maan omat voimavarat eivät riitä

EU on tärkeässä roolissa, kun puhutaan kansalaisten turvallisuudesta ja uudenlaisiin uhkiin varautumisesta. EU:n pelastuspalvelumekanismi perustuu eri maiden kansallisiin henkilöstö- ja kalustovoimavaroihin, joita on koottu yhteen eurooppalaiseksi reserviksi. Sen kautta EU-maat voivat lähettää apua, kun yhtä tai useampaa maata on kohdannut poikkeuksellisen suuri onnettomuus tai luonnonkatastrofi. Apua voidaan lähettää paitsi EU:n sisällä myös muualle maailmaan. Viimeisin näyttö pelastuspalvelumekanismin toiminnasta oli 10 maan yhteisponnistus lähettää asiantuntija- ja materiaaliapua Albaniaan, joka on kärsinyt maanjäristyksistä ja rankkasateiden aiheuttamista tulvista.

EU:n pelastuspalvelumekanismin yhteyteen ollaan luomassa uusia rescEU-pelastusresursseja, jotka saadaan käyttöön, jos maan omat voimavarat on käytetty. rescEU-pelastusresursseilla tarkoitetaan muun muassa metsäpalojen sammutuslentokoneita, jotka saadaan apuun tilanteissa, joissa muut resurssit eivät riitä.

Muun muassa Ruotsi, Espanja ja Ranska ovat jo sitoneet uuteen reserviin lentosammutuskoneita ja helikoptereita, joiden hankkimiseen on saatavilla huomattavaa EU-rahoitusta. Ajatuksena on, että EU-rahoituksella hankittua kalustoa voi käyttää kotimaassa, mutta se on annettava pyydettäessä pelastuspalvelumekanismin kautta käyttöön.

Uudet uhkat haastavat pelastusviranomaisia

Suomi haluaa edistää kokonaisturvallisuusajattelua myös eurooppalaisilla foorumeilla. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on esimerkki siitä, miten monimutkaisiin ja uudenlaisiin uhkiin vastataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyöllä.

Euroopan unionin pelastusylijohtajat kokoontuvat Helsingissä 9.–10. lokakuuta. Pelastusylijohtajat keskustelevat muun muassa uusista tavoista vastata muuttuneisiin uhkiin, kuten vakaviin metsäpalotilanteisiin ja hybridiuhkiin.

EU-puheenjohtajana Suomi esittelee kokouksessa ajatuksiaan varautumisesta uudenlaisiin uhkiin, jotka eivät perinteisesti ole olleet pelastusviranomaisten asialistalla päällimmäisinä. Esimerkiksi hybridi- ja kemiallisiin, biologisiin, ydin- ja säteilyuhkiin varautuminen vaatii ennen kaikkea toimivaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Suomen tavoitteena on kehittää EU:n pelastuspalvelumekanismia niin, että se voisi vastata joustavasti myös monimuotoisempiin riskeihin. Tämä voisi tarkoittaa muun muassa asiantuntijaresursseja, jotka voisivat auttaa maita vakavissa tilanteissa, joissa kärsitään esimerkiksi laajoista tietoliikenne- ja sähkökatkoksista.

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden eurooppalainen yhteistyö on viime vuosina laajentunut perinteisestä pelastustoiminnan avunannosta laaja-alaiseen, monialaiseen yhteistyöhön (englanniksi civil protection). Uuden kokonaisuudesta vastaavan komissaariehdokkaan salkun nimi onkin kuvaavasti "crisis management" eli kriisitilanteiden hallinta. Aktiivinen rooli yhteistyön kehittäjänä on Suomen etu, myös EU-puheenjohtajakauden jälkeen.

Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, sisäministeriö