Valikko

Lisää kunnianhimoa yhteisen maatalouspolitiikan ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin

18.11.2019 10.26
Kolumni
Kuva: Sera Martikainen, valtioneuvoston kanslia

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksessa on ollut selvää komission tiedonannosta ja lainsäädäntöehdotusten antamisesta alkaen, että ympäristön tilan parantaminen ja ilmastonmuutokseen vastaaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Komission ehdotus CAP-uudistuksesta vastaa globaaleihin haasteisiin muun muassa luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja ilmastonmuutoksen kiihtymisestä. Kaikki jäsenmaat ovat uudistuksesta neuvoteltaessa korostaneet tavoitteen tärkeyttä.

Neuvotteluissa on tullut selvästi esille, että parhaiten toimivat käytännöt vaihtelevat kansallisten olosuhteiden mukaan. Useissa kannanotoissa on korostunut, että tämä tulee huomioida tulevista toimenpiteistä sovittaessa ja jäsenmaiden tulee saada joustavuutta omiin strategisiin ohjelmiin toimia valitessaan.

Viljelijöiden sitoutuminenkin on parempaa, jos toimenpiteet koetaan paikallisiin oloihin sopiviksi ja toteutukseltaan käytännönläheisiksi. Puheenvuoroissa on korostunut myös tarve yksinkertaistaa maatalouspolitiikkaa niin hallinnon kuin viljelijöiden näkökulmasta ja taata toimenpiteille riittävä rahoitus.

Viljelijöiden mahdollisuuksia sitoutua ympäristötoimiin parannettava

Näihin tarpeisiin vastaamiseksi Suomi puheenjohtajamaana on kehittänyt komission lainsäädäntöehdotuksia eteenpäin ja pyrkinyt tekemään asetuksen ympäristöä ja ilmastoa koskevista osioista helpommin sovellettavia ja yksinkertaisempia. Näin parannetaan viljelijöiden mahdollisuuksia sitoutua ympäristön tilan parantamiseen.

Suomi on ehdottanut muutoksia muun muassa tukikelpoisen hehtaarin määrittelyyn, sitoumusten kestoaikaan, ekojärjestelmien maksutapaan ynnä muihin moniin yksityiskohtiin. Suomi ehdottaa myös CAP:n pilarien 1 ja 2 yhteistä tarkastelua ympäristö- ja ilmastotoimissa. Ajatuksen mukaan EU-tasolla asetettaisiin yhteinen tavoitetaso, esimerkiksi tietty prosenttiosuus kunkin jäsenmaan koko CAP:n rahoituksesta, joka tulee suunnata ympäristö- ja ilmastotoimiin uuden strategisen suunnitelman alla.

Tavoitteen toteuttamiseksi hyväksyttävät toimenpiteet päätettäisiin myös yhdessä jäsenmaiden kesken. Kukin jäsenmaa voisi päättää, mitkä näistä toimenpiteistä olisivat heille sopivin tapa saavuttaa yhteinen tavoite. Lähtökohta yhteisen tavoitteen asettamisessa olisi nykytason ylittäminen eli ympäristö- ja ilmastokunnianhimossa mentäisiin eteenpäin koko EU:n tasolla.

Maatalouspolitiikalle selkeämpi yhteinen ympäristö- ja ilmastotavoite

Suomen esitys toisi näin koko CAP:lle selkeämmän yhteisen ympäristö- ja ilmastotavoitteen. Komission alkuperäisessä asetusehdotuksessa tavoiteprosentti määriteltiin ainoastaan pilarin 2 ympäristö- ja ilmastotoimille. Uutta ehdotuksessa olisi myös jäsenmaiden suurempi joustavuus valita paikallisiin olosuhteisiin otollisia toimenpiteitä.

Ehdotuksesta on keskusteltu alustavasti työryhmätasolla ja monet jäsenmaat ovat suhtautuneet ehdotukseen positiivisesti. Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee ehdotuksesta maanantaina 18. marraskuuta ja sen pohjalta arvioidaan, pitävätkö jäsenmaat ehdotettua lähestymistapaa jatkotyön arvoisena.

Kari Valonen, erityisasiantuntija, Suomen pysyvä edustusto EU:ssa