Valikko

Petteri Vuorimäki: EU:n on päivitettävä arktinen politiikkansa

EU2019FIUlkoministeriö 27.11.2019 9.01
Kolumni

Kansainvälinen kiinnostus arktiseen ja antarktiseen alueeseen on viime vuosina saanut kokonaan uusia mittasuhteita. Monet maat seuraavat kiinnostuneena Arktisen neuvoston työtä ja haluavat osallistua sen toimintaan joko tarkkailijana tai muutoin. Myös osallistuminen Etelämannerta koskevan yleissopimuksen alaiseen tutkimusyhteistyöhön ja aluetta koskevaan keskusteluun kiinnostaa.

Kiinnostus johtuu ilmastomuutoksen ennakoitua nopeammasta etenemisestä, kansainvälispoliittisen tilanteen muutoksista sekä toisaalta joidenkin toimijoiden visioimista taloudellisista mahdollisuuksista. Tässä dynamiikassa Suomella on keskeinen globaalin tason polaarinen rooli, sillä Suomi on yksi viidestä valtiosta, jotka ovat sekä Arktisen neuvoston pysyviä jäseniä että Etelämannerta koskevan yleissopimuksen päätöksiä tekeviä (consultative) jäseniä.

Euroopan unioni on Arktisen neuvoston de facto tarkkailija. EU-puheenjohtajakauden ohjelman linjausten mukaisesti Suomi on puheenjohtajakaudellaan pyrkinyt systemaattisesti pitämään arktisia kysymyksiä esillä EU:n agendalla ja korostanut useissa puheenvuoroissaan tarvetta päivittää EU:n vuoden 2016 arktinen tiedonanto. Tätä painottivat muun muassa pääministeri Antti Rinne Reyjkavikin Arctic Circle -tapahtumassa ja ulkoministeri Pekka Haavisto Uumajan Arktisessa Foorumissa.

Arktinen esillä Suomen puheenjohtajakaudella

EU on tähän mennessä julkistanut kolme arktista tiedonantoa, vuosina 2008, 2012 ja 2016. Koska tiedonantojen laatiminen ja päivittäminen vievät aikaa ja edellyttävät useiden eri intressitahojen konsultointia, olisi tärkeää saada työ mahdollisimman pian käyntiin Suomen puheenjohtajakauden jälkeen.

Suomen puheenjohtajakauden arktiset keskustelut käynnistyivät ulkoministereiden epävirallisessa tapaamisessa ja jatkuivat useassa muussa formaatissa kauden aikana. Tiedonannon päivittämisen käynnistäminen voisi olla hyvä perintö Suomen puheenjohtajakaudesta, ”legacy of the Finnish Presidency”, kuten asian tiivisti EU:n arktinen suurlähettiläs Marie-Anne Coninsx Arctic Circle -tapahtumassa puhuessaan.

Vuoden 2016 tiedonannon päivittäminen olisi erittäin tärkeää, sillä Euroopan unioni on arktinen toimija, jonka asiantuntemuksen ja resurssien hyödyntämisestä olisi apua koko arktiselle alueelle. Alueen tulisi pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin EU:n ohjelmat ja standardit, jotka monet edustavat sektorinsa ehdotonta huippua.

EU:n arvioitava arktista strategiaansa 

Jotta EU säilyisi keskeisenä toimijana, sen tulee kyetä tarkastelemaan arktista politiikkaansa uudelleen. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon lisääntynyt kansainvälinen kiinnostus, uudet haasteet ja avautuvat mahdollisuudet.

Suomi, kuten melkein kaikki arktiset valtiot tai arktisesta alueesta kiinnostuneet valtiot ovat parhaillaan uudistamassa tai päivittämässä arktisia strategioitaan. Miten EU voisi olla toimimatta samoin? Tämä ajattelu lienee lähes itsestäänselvyys Suomessa, mutta se ei välttämättä ole sitä unionin kaikissa osissa, joilla on omat prioriteettinsa. Tämän vuoksi Suomen harjoittama EU:n arktinen johtajuus on ollut niin keskeistä.

Petteri Vuorimäki, arktinen ja antarktinen suurlähettiläs, ulkoministeriö