Valikko

Riitta Sauni: Työperäisen syövän torjuntaa tehostetaan Euroopassa

EU2019FI 26.11.2019 9.15
Kolumni
Kuva: sosiaali- ja terveysministeriö

Euroopassa työperäiseen syöpään sairastuu vuosittain noin 120 000 työntekijää ja kuolee 80 000 työntekijää. Euroopan unionissa ja muissa kehittyneissä maissa arviolta 53 prosenttia kaikista työperäisistä kuolemista johtuu syövästä. Työperäisen syövän torjuntaa on tehostettu Euroopassa viime vuosina.

Asbesti on edelleen yleisin työperäisen syövän syy

Yleisimmät työperäiset syövän muodot ovat keuhkosyöpä, mesoteliooma (syntyy asbestille altistumisen seurauksena) ja rakkosyöpä. Erityisen syöpäalttiita aloja ovat rakennussektori, kemian ala, auto- ja huonekaluteollisuus, metallituotteiden valmistus ja metallien jalostus.

Työperäisen syövän syynä on yleensä altistuminen syöpää aiheuttaville aineille eli karsinogeeneille. Suurin osa sairastumisista johtuu menneiden vuosikymmenten asbestialtistumisesta. Kromi-(VI)- ja nikkeliyhdisteet ovat tällä hetkellä yleisimmät syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat tekijät.

Syöpään on yhdistetty myös säteily, stressi ja muut tekijät, jotka liittyvät työn organisointiin ja työoloihin. Lisäksi on saatu näyttöä siitä, että työperäinen altistuminen hormonitoimintaa häiritseville aineille tai tietyille nanomateriaaleille saattaa aiheuttaa syöpää.

EU-lainsäädäntöä tiukennettu viime vuosina

EU-lainsäädäntöä on päivitetty asettamalla raja-arvoja erilaisille kemikaaleille. Lainsäädäntö sisältää tällä hetkellä raja-arvoja 25:lle syöpää aiheuttavalla aineelle, joiden käyttöä on rajoitettava työpaikoilla.

Euroopan komissio on sitoutunut tiedonannossaan suojelemaan työntekijöitä työperäiseltä syövältä. Osana tätä tavoitetta karsinogeeneja ja mutageeneja koskevaa direktiiviä on tarkistettu siten, että siinä asetetaan altistusrajat yleisille syöpää aiheuttaville kemikaaleille Euroopan työpaikoilla.

Euroopan komissio on päivittämässä myös niin sanottua syöpädirektiiviä neljällä erillisellä direktiiviehdotuksella. Ehdotuksilla on tarkoitus lisätä syöpävaarallisten aineiden sitovia raja-arvoja.

Kolme päivitysdirektiiveistä on jo valmiina ja ne ovat kansallisessa täytäntöönpanossa.

Neljäs direktiiviehdotus on komissiossa valmisteltavana, ja komissio antanee direktiiviehdotuksensa alkuvuodesta 2020.

Työperäistä syöpää voi ehkäistä

Työperäisen syövän ehkäisemisessä tärkeintä on huolehtia siitä, että työolot ovat säädösten ja ohjeiden mukaiset. Periaatteessa kaikki työperäiset taudit olisivat ehkäistävissä huolehtimalla turvallisista ja terveellisistä työoloista.

Työpaikoilla syöpävaaralliset aineet on tunnistettava, ja niille tapahtuva altistuminen on selvitettävä. Menetelmiä riskien hallintaan on kehitetty ja kehitetään koko ajan – työkaluista ei siis ainakaan ole pulaa. Myös tutkimusta työperäisistä syövistä on runsaasti.

Suurin osa syöpäkuolemista voitaisiin ehkäistä melko yksinkertaisillakin toimenpiteillä. Altistumista karsinogeeneille voidaan ehkäistä samoilla keinoilla kuin altistumista kemikaaleille ylipäätään.

On tärkeää muistaa periaate, että yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen henkilösuojaimia. On siis ensin mietittävä, voidaanko vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estää tai voidaanko ne poistaa tai korvata vähemmän haitallisilla aineilla. Onko teknisiä tai organisatorisia keinoja altistumisen vähentämiseksi? Jos mitään näitä ei löydy tai ne eivät yksistään ole riittävä ratkaisu, asianmukaiset henkilösuojaimet ovat tarpeen.

Yhteinen ongelma – yhteiset ratkaisut

Lainsäädännön, ohjeistuksen ja tutkimustyön lisäksi työperäisen syövän torjuntaan tarvitaan myös tiedonvaihtoa ja viestintää.

EU käynnistikin vuonna 2016 työperäistä syöpää torjuvan kampanjan Roadmap on Carcinogens. Kuusi organisaatiota – mukana muun muassa Euroopan komissio ja EU:n työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU-OSHA – allekirjoitti vapaaehtoisen sopimuksen, jolla ne sitoutuvat tiedottamaan työperäisistä karsinogeeneista ja jakamaan hyviä käytäntöjä työperäisen syövän torjunnassa. Sittemmin kampanjaan ovat liittyneet useat valtiot.

Suomen EU-puheenjohtajakaudella kampanjassa mukana olevat maat ja organisaatio kokoontuvat Helsinkiin työkokoukseen, jossa käsitellään muun muassa kampanjan tähänastisia saavutuksia ja tulevaisuuden haasteita, kemikaalilainsäädännön ja työsuojelulainsäädännön rajapintoja sekä biomonitorointia työntekijöiden altistumisen arvioinnissa.

Suomen jälkeen Saksa jatkaa Roadmap on Carcinogens -kampanjaa omalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan.

Myös sinä voit liittyä kampanjaan yksittäisenä henkilönä tai yhdessä työyhteisösi kanssa. Ohjeet ja lisätietoja löydät kampanjan nettisivuilta.

Yhdessä ja yli rajojen voimme vaikuttaa tehokkaammin työperäisen syövän ehkäisemiseksi.

Riitta Sauni, lääkintöneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö