Valikko

Tuomas Koskenniemi: Tekoäly ja ilmastonmuutos ovat EU:ssa myös puolustuskysymyksiä

EU2019FIPuolustusministeriö 26.8.2019 16.56
Kolumni

EU:n puolustusyhteistyö on edennyt myötätuulessa. Uusia aloitteita on käynnistetty ja vanhoja rakenteita uudistettu. Jos EU:n puolustuskysymyksiä ennen hoitivat vain asioihin vihkiytyneet asiantuntijat, viime vuosina ne ovat nousseet johtajien huippukokouksiin.

Silti monen voi yhä olla vaikea hahmottaa, mistä on kyse, kun EU:n puolustusministerit kokoontuvat 28.–29. elokuuta Helsinkiin. Mihin tarvitaan EU:n puolustusministerikokousta, kun 22 EU:n 28 jäsenmaasta on myös Naton jäseniä? Eikö EU enää ole rauhanprojekti?

Uusia teemoja

Puolustusministerit keskustelevat Helsingissä tekoälystä ja puolustuksesta, pohtivat keinoja merellisen turvallisuuden kehittämiseen sekä käyvät ensimmäistä kertaa keskustelun ilmastonmuutoksesta ja puolustuksesta. Lisäksi ulko- ja puolustusministerit käsittelevät yhdessä EU:n toimia hybridiuhkiin vastaamiseksi.

Kaikki nämä ovat aiheita, joihin suurenkin jäsenmaan on turha yrittää löytää vastauksia yksin. Kaikissa kohdin on myös kyse puolustusta laajemmasta kokonaisuudesta. Tässä tiivistyy EU:n puolustusulottuvuus.

Puolustuskysymykset eurooppalaistuvat

Jäsenmaat tekevät puolustusyhteistyötä eri foorumeilla kehittääkseen kansallisia asevoimiaan. EU:lla on työkaluja, joita muilta organisaatioilta ei löydy. EU ei ole puolustusliitto, vaan turvallisuusyhteisö, jossa jäsenmaat ovat kietoutuneet toisiinsa monimutkaisin sitein yhteiskunnan eri osa-alueilla. Myös puolustuksessa yhä useampi aiemmin kansallinen kysymys on nykyään eurooppalainen.

Rajanveto ”kansallisen” puolustuksen ja ”kansainvälisen” puolustusyhteistyön välillä on mahdotonta. Sama pätee Euroopan mittakaavassa. Ukrainan kriisin jälkeen EU on kiinnittänyt huomiota Euroopan suojeluun ja EU-kansalaisten turvallisuuden parantamiseen. Suomen puheenjohtajakaudella on keskusteltu muun muassa keskinäisestä avunannosta hybridiuhkatilanteessa. Euroopan suojelu alkaa kuitenkin Euroopan ulkopuolelta. EU:n on yhä kehitettävä myös ulkoista toimintaansa, jotta se pystyy tukemaan lähialueidensa vakautta.

Tulevaisuuteen katsovaa yhteistyötä

EU:n puolustusministerikokouksissa puhetta johtavalle korkea edustaja Federica Mogherinille Helsingin kokous jäänee viimeiseksi. Samalla komission puheenjohtajaehdokas Ursula von der Leyen tuntee entisenä puolustusministerinä EU:n puolustusyhteistyön opinkappaleet. Väistyvä johto ohjasi EU:n kehitystä kriisinhallinnasta puolustusyhteistyöhön. Nyt on aika ottaa jälleen uusia askelia. Muun muassa tekoälyä ja ilmastonmuutosta koskevat keskustelut Helsingissä luovat hyvän perustan tulevaisuuteen katsovalle EU-puolustukselle.

EU:n puolustusyhteistyöltä ei pidä odottaa sellaista mitä se ei ole, eikä sitä pidä vähätellä väärin perustein. Sen suuntaan pitää vaikuttaa osallistumalla eurooppalaiseen keskusteluun, tekemällä ehdotuksia yhdessä samanmielisten maiden kanssa ja lähtemällä mukaan uusiin aloitteisiin jo silloin, kun ne ovat vasta muotoutumassa. Helsingin epävirallinen puolustusministerikokous laajentaa EU:n puolustusyhteistyön kenttää ja on etappi kohti tiiviimpää puolustusunionia.

erityisasiantuntija Tuomas Koskenniemi, puolustusministeriö