Valikko

Tiina Ferm: Hybridiuhat Euroopan haasteena

Sisäministeriö 22.10.2019 9.50
Kolumni

Hybridivaikuttamisen keinoilla pyritään rapauttamaan kansalaisten luottamusta demokratiaan ja eurooppalaisiin arvoihin sekä heikentämään EU:n yhtenäisyyttä. Hybridivaikuttaminen on näkynyt muun muassa yrityksinä vaikuttaa vaalituloksiin, sosiaalisen median manipulointina ja julkisten palveluiden lamauttamisena kyberhyökkäyksin – Salisburyn myrkytystapausta unohtamatta. Nopeasti kehittyvät hybridiuhat ovatkin pitkän aikavälin haaste, ja niiden varautumiseen ja torjumiseen on Suomen EU- puheenjohtajakaudella panostettu merkittävästi.

Suomi on järjestänyt neljä kuvitteellisiin tapahtumiin perustuvaa poliittista keskustelua (ns. hybridiharjoitusta) eri tasoilla sekä käsitellyt aihetta kymmenissä EU:n työryhmien kokouksissa. Suomen puheenjohtajuuskausi tullaankin muistamaan ainakin hybridiuhkia koskevan tietoisuuden lisäämisestä ja EU:n kriisinkestokyvyn edistämisestä hybridiuhkiin vastaamiseksi.

Suomen kokonaisturvallisuuden malli esimerkkinä

Suomen kokonaisturvallisuuden malli nähdään kansainvälisesti esimerkillisenä hybridiuhkiin varautumisessa. Hybridiuhkien luonteeseen kuuluu keskeisenä piirteenä vaikuttaminen viranomaistoiminnan rajapintoihin sekä toiminta niin sanotulla harmaalla alueella.  Harmaalla alueella toimiminen tarkoittaa sodan ja rauhan välisen rajan hämärtämistä. Kyse voi olla esimerkiksi laaja-alaisesta häiriötilanteesta, jossa viranomaisten kyky sietää hybridivaikuttamisen kuormitusta ja sen seurauksia on vaikeutunut, mutta tilanne ei ole vielä sellainen, että maassa vallitsisi poikkeusolot ja sen mukaiset toimivaltuudet.

Suomi on pyrkinyt hälventämään sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden raja-aitoja ja edistämään hybridiuhkien koordinoitua ja kokonaisvaltaista käsittelyä eri sektoreiden välillä.  Suomen puheenjohtajakaudella EU:n neuvostoon perustettiin horisontaalinen hybridiuhkiin keskittyvä työryhmä (Horizontal Working Party on Enhancing Resilience and Countering Hybrid Threats). Pysyvän työryhmän avulla parannetaan eri politiikkasektoreiden ja EU-virastojen tilannetietoisuutta, keskinäistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä hybridiuhkiin varautumisessa kokonaisturvallisuusmallin mukaisesti.

Viranomaisten ja toimittajien maalittaminen on huolestuttava ilmiö

Demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu avoin ja vapaa julkinen keskustelu. Sanavapautta voidaan kuitenkin väärinkäyttää vihapuheen, tahallisen väärän tiedon eli disinformaation levittämisen ja esimerkiksi virkamiehiä ja muita yhteiskunnan toimijoita kuten toimittajia vastaan kohdennetun niin sanotun maalittamisen keinoin.

EU:n neuvoston puheenjohtajana Suomi on pyrkinyt löytämään EU-tasolla keinoja disinformaation ja maalittamisen torjuntaan. Tutkimusten mukaan kansalaisten kokema luottamus yhteiskunnan keskeisiä instituutioita, kuten viranomaisia ja joukkotiedotusvälineitä, kohtaan on yhteydessä kansalaisten valmiuteen vastaanottaa ja käsitellä aktiivisesti kriisinaikaista informaatiota. Luottamuksen merkitys mitataan siis konkreettisesti ainakin siinä vaiheessa, kun viranomaiset ja media viestivät kansalaisille ohjeita ja tilannetietoa kriisitilanteessa.

Konferenssi hybridiuhkista ja niihin vastaamisesta käsittelee uutta teknologiaa

Helsingissä sijaitseva Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus (Hybrid CoE) on lyhyen toimintansa aikana lunastanut paikkansa merkittävänä toimijana, joka edistää hybridiuhkiin liittyvää yhteistyötä ja tukee toimintaan osallistuvien maiden tietoisuutta yhteiskuntien haavoittuvuuksista.  

Suomi järjestää osana puheenjohtajakautta yhteistyössä hybridiosaamiskeskuksen kanssa Helsingissä 23. lokakuuta konferenssin ”Hybrid Threats – Hybrid Response in Modern Security Environment”.  Konferenssin avaa sisäministeri Maria Ohisalo. Paneeleissa tullaan keskustelemaan hybridiuhkiin liittyvistä käsitteistä, demokratian tulevaisuudesta sekä kriittiseen infrastuktuuriin ja uusiin teknologioihin liittyvistä hybridiskenaarioista.

Tiina Ferm, hybridiasioiden päällikkö, sisäministeriö