Valikko

Tytti Tuppurainen: kohti yhteisiä ratkaisuja EU:n avoimuuden lisäämiseksi

EU2019FIValtioneuvoston viestintäosasto 20.12.2019 11.25 | Julkaistu suomeksi 20.12.2019 klo 16.12
Kolumni

Suomi on puhunut laajemman avoimuuden puolesta koko EU-jäsenyytensä ajan. Olemme jatkaneet työtä avoimuuden hyväksi puolivuotisen Euroopan unionin neuvoston puheenjohta­ja­kautemme ajan heinäkuusta joulukuuhun 2019. Olemme kannattaneet avoimuuden lisäämistä oman kansallisen avoimen hallinnon perinteemme ja siitä saamiemme myönteisten kokemusten pohjalta.

Avoimuudella ja läpinäkyvyydellä on suuri arvo yhteiskunnassa. Suomi on EU-puheenjohtaja­kaudellaan pyrkinyt edistämään avoimuutta kattavalla tavalla. Uskomme vakaasti, että hallinnon ja viestinnän avoimuus edistävät demokratiaa ja kansalaisten osallistumista, lisäävät luottamusta ja vastuuvelvollisuutta sekä auttavat varmistamaan hyvän hallintotavan. Näiden periaatteiden avulla voidaan myös torjua disinformaatiota ja valeuutisia.

EU:n päätöksenteon avoimuuden lisäämiseksi ei ole olemassa yhtä ainoaa keinoa. Sen vuoksi on käytettävä useita eri välineitä. Olisi esimerkiksi tärkeää, että EU:n toimielimet voisivat mahdolli­simman pian päästä yhteisymmärrykseen EU:n avoimuusrekisteriä koskevasta ehdotuksesta poliittisen lobbauksen avoimuuden lisäämiseksi.

Neuvoston työ helpommin ymmärrettäväksi

Kansalaiset ovat vuosien mittaan vaatineet EU:n lainsäädäntöprosessiin lisää avoimuutta. Olemme kaudellamme toteuttaneet tasapainoisia ja käytännönläheisiä toimia, jotta avoi­muus lisääntyisi ja jotta kansalaisten olisi helpompi ymmärtää neuvoston työtä. Tavoitteenamme on ollut kartuttaa kokemuksia, konkretisoida avoimuuteen liittyviä kysymyksiä, lisätä tietoisuutta ja korjata mahdollisia väärinkäsityksiä.

Puheenjohtajakauden aikana on lisätty neuvoston kokousten suoria verkkolähetyksiä, kannustettu suomalaisia ministereitä ja virkamiehiä avoimeen ja aktiiviseen viestintään sekä pyritty ennakoivasti lisäämään lainsäädäntöasiakirjojen julkisuutta. Lisäksi julkaisemme tiedot niistä EU-asioihin liittyvistä kokouksista, joissa ministerimme ovat tavanneet lobbareita.

Toivon, että toimintatapamme nähdään hyvänä ja asiallisena keinona edistää yhteisymmärrystä ja asioista sopimista EU:ssa. Olemme laatineet selvityksen puheenjohtajakaudellamme saaduista kokemuksista. Toivomme, että näistä kokemuksista on hyötyä avoimuudesta käytävissä jatkokeskusteluissa, ja että ne tarjoavat perustan pitkän aikavälin ratkaisuille.

Selvityksen tärkein johtopäätös mielestäni on se, että useilla yksinkertaisilla ja käytän­nönläheisillä voidaan varmistaa, että kansalaiset ja sidosryhmät saavat käyttäjäystävällistä ja mahdollisimman avointa tietoa EU:n päätöksenteosta. Meidän on oltava valmiita käyttämään aikaa ja näkemään vaivaa näiden toimien tunnistamiseen ja toteuttamiseen.

Keskustelu EU-puheenjohtajakausien yrityssponsoroinnista on tervetullutta

EU-puheenjohtajakausien yrityssponsorointi on herättänyt paljon kiinnostusta. Suhtaudun tätä koskeviin huoliin vakavasti. Mielestäni avoimuutta ja hyvää hallintotapaa on kunnioitettava kaikilta osin.

Koska asia kuuluu kunkin jäsenvaltion kansalliseen toimivaltaan, EU:n tason sääntöjen laatiminen olisi vaikeaa oikeudellisesta näkökulmasta. Suhtaudun kuitenkin erittäin myönteisesti aiheesta käytävään julkiseen keskusteluun, jotta jäsenvaltioiden ja tulevien puheenjohtajamaiden tietoisuus asiasta lisääntyisi. Luotan myös siihen, että jäsenvaltiot soveltavat tiukkoja kriteerejä tällaisiin käytäntöihin.

Vaikka EU:n avoimuus onkin lisääntynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä, on selvää, että työtä on jatkettava yhteiskunnan muutoksiin sopeutumiseksi ja kansalaisten ja kansalais­yhteiskunnan vaatimuksiin vastaamiseksi. EU:n toimielinten, kansalaisyhteiskunnan, tiedotus­välineiden, korkeakoulujen ja kansalaisten tiivis yhteistyö on olennaisen tärkeää.

Jokainen tähän yhteiseen työhön osallistuva on mukana suojelemassa demokratiaa ja muita EU:n perusarvoja.