Menu

Pääministeri Marin nosti esille Suomen puheenjohtajakauden edistysaskelia

EU2019FIValtioneuvoston viestintäosasto 12.12.2019 17.57
Uutinen
Kuva: Euroopan unioni

Pääministeri Sanna Marin esitteli Eurooppa-neuvostolle 12. joulukuuta EU:n strategisen ohjelman toimeenpanoa Suomen puheenjohtajakaudella. Suomi on ensimmäinen puheenjohtajavaltio, joka on jalkauttanut neuvoston työhön EU:n strategisen ohjelman prioriteetteja vuosille 2019–2024.

Puheenvuorossaan pääministeri Marin nosti esiin aiheita, joissa tarvitaan kiireellisesti toimia uudelta komissiolta ja joihin Eurooppa-neuvoston tulee palata. Näitä ovat Eurooppa-neuvostossa erillisenä asiakohtana käsiteltävän ilmastonmuutoksen lisäksi digitalisaatio, muuttoliike ja laajentuminen.

Lisäksi pääministeri Marin toi esiin ilmastoteemaan viitaten, että puheenjohtajavaltioiden konkreettisilla valinnoilla on merkitystä. Kestävillä kokousjärjestelyillä ja kokousten määrällä on olennainen merkitys hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Suomi onnistui viemään yhteistä EU-agendaa eteenpäin vähemmillä kokouksilla, mikä tarkoitti jopa 70 prosenttia pienempää hiilijalanjälkeä keskivertopuheenjohtajakauteen verrattuna.

Strategisen ohjelman toimeenpano Suomen puheenjohtajakaudella

Marin kuvasi kattavasti Suomen puheenjohtajakaudella saavutettua edistystä strategisen ohjelman toimeenpanemiseksi kirjeessään Eurooppa-neuvoston uudelle puheenjohtajalle Charles Michelille.

”On tärkeää seurata säännöllisesti strategisen ohjelman toimeenpanoa. Tästä syystä haluan antaa katsauksen siitä, mitä eri politiikka-alueilla on tehty Suomen puheenjohtajakauden aikana. Olen sitä mieltä, että työn etenemisestä on tärkeää viestiä myös kansalaisille”, pääministeri Marin kirjoitti puheenjohtaja Michelille ennen Eurooppa-neuvoston kokousta.

Kansalaisten ja vapauksien suojelu

”Olemme puheenjohtajakautemme aikana onnistuneet kehittämään EU:n oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä välineitä sekä vahvistamaan niiden välisiä synergioita”, pääministeri Marin kirjoitti.

Suomi on puheenjohtajamaana muun muassa antanut jäsenvaltioille tehdyn kyselyn pohjalta päätelmät unionin oikeusvaltiovuoropuhelun uudistamisesta sekä hakenut ratkaisua EU:n budjetin suojaamiseksi oikeusvaltiopuutteiden aiheuttamilta riskeiltä.

Suomi on puheenjohtajakaudellaan edistänyt myös hybridiuhkien ehkäisyä ja torjuntaa EU:ssa. Suomi järjesti useita skenaariopohjaisia keskusteluja, jotka paransivat jäsenvaltioiden tietoisuutta hybridiuhista ja siten valmiuksia reagoida niihin. Joulukuun yleisten asioiden neuvosto sopi päätelmistä, jotka määrittelevät EU:n tasolla tehtävän yhteistyön seuraavat vaiheet ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan hybridiuhkiin.

Taloudellisen pohjan kehittäminen: eurooppalainen malli tulevaisuudelle

”Puheenjohtajamaan työ on tähdännyt kestävään kasvuun. EU tarvitsee kokonaisvaltaisen, kunnianhimoisen ja tulevaisuuteen katsovan kasvun agendan”, Marin kirjoitti.

Tätä tavoitetta on edistänyt neuvostossa käyty keskustelu integroidusta lähestymistavasta yhä digitalisoituviin sisämarkkinoihin, teollisuuspolitiikkaan sekä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. Digitaalisen murroksen eri näkökulmia käsiteltiin useissa eri neuvostokokoonpanoissa. Lisäksi Suomi järjesti ensimmäisenä puheenjohtajamaana yhteisen valtiovarain- ja opetusministerien kokouksen, jossa korostettiin koulutukseen investoimisen merkitystä.

Ilmastoneutraalin, vihreän, oikeudenmukaisen ja sosiaalisen Euroopan rakentaminen

Ilmastonmuutos vaatii muutosta kaikilla elämänaloilla. Sen vuoksi Suomen puheenjohtajakaudella ilmastonmuutokseen vastaamista on käsitelty lähes kaikissa neuvoston kokoonpanoissa ja rakennettu samalla valmiutta linjata EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta.

”Reilun ja sosiaalisen Euroopan rakentaminen on ollut myös tärkeä osa puheenjohtajakautemme ohjelmaa. Lokakuussa työllisyys- ja sosiaaliministerit hyväksyivät päätelmät hyvinvointitaloudesta. Tavoitteena on tuoda yhteen elementit, joita tarvitaan eurooppalaisten vaurauden ja hyvinvoinnin luomiseksi”, pääministeri Marin kirjoittaa.

Euroopan etujen ja arvojen edistäminen maailmassa

Suomi on puheenjohtajamaana tukenut korkeaa edustajaa EU:n globaalin roolin vahvistamisessa. Suomen kaudella keskityttiin muun muassa nykyistä kokonaisvaltaisemman kumppanuuden kehittämiseen Afrikan kanssa. Suomi on myös nostanut esiin puheenjohtajakaudellaan EU:n yhtenäisen arktisen politiikan merkityksen.

Neuvostossa ei saavutettu yhteisymmärrystä komission suosituksista avata jäsenneuvottelut Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa. Suomen puheenjohtajakaudella käydyt keskustelut selvensivät kuitenkin jäsenvaltioiden kantoja ja loivat pohjaa neuvostossa ensi keväänä käytäville keskusteluille.

Prioriteettien toteuttaminen

Strategisen ohjelman toimeenpaneminen edellyttää kultakin toimielimeltä omien työskentelytapojensa uudelleen arviointia. Suomen puheenjohtajakaudella on käyty temaattisia keskusteluja neuvoston työskentelytavoista. Suomi esittää puheenjohtajakautensa päätteeksi kokoomaraportin, joka sisältää konkreettisia suosituksia neuvoston työn kehittämiseksi.

“Suomi on puheenjohtajakaudellaan pyrkinyt myös tekemään neuvoston työstä avoimempaa ja ymmärrettävämpää kansalaisille”, Marin kirjoitti.