Menu

Venla Mäntysalo: Edistysaskelia korruption torjunnassa

Oikeusministeriö 16.12.2019 15.34
Kolumni

Korruption torjunta on kaikkien yhteinen tehtävä, ja Euroopan unionilla on mahdollisuus toimia tässä hyvänä esimerkkinä. Suomi on EU-puheenjohtajakautensa aikana nostanut korruption torjunnan neuvoston agendalle entistäkin vahvemmin.

Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston suuntaviivakeskustelussa lokakuussa jäsenvaltioiden enemmistö toi esiin näkemyksensä yhtenäisen EU-tason strategian tarpeellisuudesta. Neuvostossa korostettiin myös korruption torjunnan tärkeyttä osana oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista ja luottamuksen rakentamista.

Kokouksessa EU:n oikeusministerit keskustelivat korruptionvastaisten toimien arvioinnista, joka voisi olla osa mahdollista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen valvontaa EU:ssa. Neuvosto totesi, että kansainvälisten järjestöjen arvioinnit ja raportit tulisi hyödyntää tehokkaasti korruptionvastaisten toimien monitoroinnissa.

Jäsenvaltioiden selkeä viesti oli, että EU-instituutioiden tulisi osallistua YK:n korruptionvastaisen yleissopimuksen arviointimekanismiin. Tulevaisuudessa EU:n tulisi myös tavoitella täysjäsenyyttä Euroopan neuvoston korruptionvastaisessa toimielimessä GRECOssa, johon EU liittyi tarkkailijajäseneksi viime heinäkuussa.

Merkittävä eurooppalainen askel korruption torjunnassa on väärinkäytöksistä ilmoittavien suojelua koskeva direktiivi, joka hyväksyttiin lopullisesti lokakuun neuvostossa. Käytännössä direktiivi velvoittaa sekä yksityiset että julkiset työnantajat ja muut toimijat perustamaan kanavan väärinkäytöksistä ilmoittamiseen. On hyvä muistaa, että tehokkaampi valvonta ja vastuullisuus eivät sulje pois luottamuksen kulttuuria. Väärinkäytöksistä ilmoittamisen kanavat ovat tukemassa eettisempää toimintatapaa ja ennaltaehkäisemässä väärinkäytöksiä – mutta kuitenkin niin, että varmistetaan niin ilmoittajien kuin ilmoittamisen kohteiden oikeusturva.

Askeleita eteenpäin myös kansallisesti

Suomi on ottamassa korruption torjunnassa askeleita eteenpäin myös kansallisella tasolla, sillä oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä on päättänyt käynnistää korruption vastaisen strategian ja toimeenpanosuunnitelman valmistelun vuosille 2020–2023. Tavoitteena on tehostaa korruption torjuntaa ja rakentaa yhteiskuntaa, jossa korruptiolla ei ole menestymisen mahdollisuuksia.

Kansainväliset järjestöt ovat eri yhteyksissä suosittaneet Suomelle korruptionvastaisen strategian tai toimenpideohjelman laatimista. Esimerkiksi YK:n korruptionvastainen yleissopimus suosittaa jäsenvaltioita laatimaan ja toimeenpanemaan korruptionvastaisen ohjelman, jolla varmistetaan oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, julkisen hallinnon ja varojen käytön objektiivisuus ja oikeudenmukaisuus sekä riittävä avoimuus, integriteetti ja vastuullisuus.

Mitä siis on tiedossa tulevaisuudessa? Korruptionvastaisen strategian keskeisinä hankkeina meillä Suomessa ovat viranomaisrakenteiden vahvistaminen ja selkeyttäminen, korruptiotietoisuuden sekä läpinäkyvyyden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on tehostaa korruptiotapausten paljastumista, selvittää lainsäädännön toimivuutta ja edistää tutkimusta.

Korruptiontorjunnan kannalta keskeisiä edistysaskeleita on EU:n ilmoittajan suojeludirektiivin kansallisen täytäntöönpanon ohella myös edunvalvojien toiminnan avoimuutta lisäävä avoimuusrekisteri, jonka valmistelu on alkamassa lähiaikoina.

Vaikka edistysaskelia onkin otettu sekä EU:ssa että kansallisesti, on hyvä muistaa, että työtä korruption torjumiseksi on tehtävä jatkuvasti. Niin yksilöt kuin organisaatiot voivat omalla toiminnallaan ja esimerkillään edistää oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta.

Venla Mäntysalo, erityisasiantuntija, oikeusministeriö