Menu

Yleisten asioiden neuvosto käsitteli puheenjohtajamaan esitystä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi

EU2019FIValtioneuvoston viestintäosasto 10.12.2019 20.02
Uutinen
Ministeri Tytti Tuppurainen yleisten asioiden neuvoston kokouksessa
Kuva: Euroopan unioni

Yleisten asioiden neuvosto kokoontui Brysselissä tiistaina 10. joulukuuta. Kokouksen pääaiheita olivat EU:n monivuotinen rahoituskehys vuosille 2021–2027, joulukuun Eurooppa-neuvoston valmistelu sekä Unkarin kuuleminen maan oikeusvaltiotilanteesta. Kokouksen puheenjohtajana toimi eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.

Suomi esitteli kokouksessa puheenjohtajamaana valmistelemansa esityksen monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027. Neuvosto kävi tämän pohjalta rahoituskehyksestä periaatekeskustelun.

Monivuotinen rahoituskehys on esillä myös 12.–13. joulukuuta Eurooppa-neuvoston kokouksessa, jonka toisena pääaiheena on ilmastonmuutos. Yleisten asioiden neuvosto jatkoi kokouksen valmisteluja keskustelemalla päätelmäehdotuksesta.

Neuvosto kuuli Unkaria menettelyssä, joka arvioi unionin arvojen toteutumista

Yleisten asioiden neuvosto järjesti toisen Unkaria koskevan kuulemisen, joka on osa artikla 7 mukaista menettelyä. Unkaria koskeva kuuleminen keskittyi kolmeen teemaan, jotka olivat akateeminen vapaus, sananvapaus sekä oikeuslaitoksen ja muiden elinten riippumattomuus ja tuomareiden oikeudet. Ministerit saivat tilannekatsauksen Puolan oikeusvaltiotilanteesta.

Ministerit keskustelivat myös tulevan lainsäädäntötyön prioriteeteista. Lisäksi tuleva puheenjohtajavaltio Kroatia esitteli eurooppalaista ohjausjaksoa 2020 koskevan etenemissuunnitelman.

Lisää yhteistyötä hybridiuhkien torjumiseksi

Neuvosto hyväksyi kriisinkestokyvyn parantamista ja hybridiuhkien torjuntaa koskevat päätelmät. Päätelmät määrittelevät EU:n tasolla tehtävän yhteistyön seuraavat vaiheet, joilla muun muassa tehostetaan kriittisen infrastruktuurin suojaamista sekä parannetaan yhteistyötä tiedustelutietojen analyysissä ja tilannetietoisuudessa. Päätelmät korostavat myös eri politiikanalojen ja toimijoiden välisen johdonmukaisen yhteistyön merkitystä monitahoisten ja jatkuvasti kehittyvien hybridiuhkien torjunnassa. Eurooppalaisten yhteiskuntien kriisinkestokyvyn parantaminen edellyttää koko hallinnon ja yhteiskunnan kattavaa lähestymistapaa.