EU:n neuvosto
Neuvosto eli ministerineuvosto on Euroopan unionin toimielin, jossa jäsenmaiden hallituksia edustavat jäsenvaltioiden ministerit. Neuvosto kokoontuu aihealueesta riippuen kymmenessä eri kokoonpanossa.
Kiertävä puheenjohtajuus
Neuvoston puheenjohtajuus kiertää EU:n jäsenmaiden kesken puolen vuoden välein. Puolivuotiskautensa aikana puheenjohtajamaa johtaa puhetta neuvoston kokouksissa kaikilla tasoilla ja auttaa näin varmistamaan EU:n työn jatkuvuuden neuvostossa.
Puheenjohtajamaan tehtävänä on viedä eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä neuvostossa ja huolehtia EU-asioiden käsittelyn jatkuvuudesta ja yhteistyöstä jäsenmaiden välillä.
Puheenjohtajuutta hoitavat jäsenmaat tekevät tiivistä yhteistyötä kolmen maan ryhmissä eli niin sanotuissa trioissa. Tämänhetkisen puheenjohtajatrion muodostavat Romania, Suomi ja Kroatia.
Trio asettaa pitkän aikavälin tavoitteet ja laatii yhteisen ohjelman, jossa luetellaan asiat ja pääaiheet, joita neuvosto 18 kuukauden aikana käsittelee. Romanian, Suomen ja Kroatian yhdessä laatima trio-ohjelma painottaa muun muassa unionin yhteisiä arvoja, kestävää kasvua sekä ulkoisen toimintakyvyn ja turvallisuuden vahvistamista.
Yhteisen ohjelman pohjalta kukin kolmesta maasta laatii oman yksityiskohtaisemman puolivuotisohjelmansa.
EU:n neuvosto: Mikä on neuvoston puheenjohtajavaltio ja mitkä ovat sen tehtävät?
Romanian, Suomen ja Kroatian trio-ohjelma
Viralliset ja epäviralliset kokoukset
Suomi toimii puheenjohtajana 1.7. - 31.12.2019 sekä Brysselissä ja Luxemburgissa pidettävissä neuvoston virallisissa kokouksissa että Suomessa järjestettävissä epävirallisissa ministerikokouksissa.
Epävirallisten kokousten tarkoituksena on käydä keskustelua ajankohtaisista EU-asioista.
Suomi järjestää kuusi epävirallista ministerikokousta Helsingissä Finlandia-talossa:
- kilpailukykyministerikokous (COMPET)
- ympäristöministerikokous (ENVI)
- oikeus- ja sisäministerikokous (JHA)
- ulkoministerikokous (Gymnich), johon yhdistetään epävirallinen puolustusministerikokous (FAC)
- euroryhmä ja valtiovarainministerikokous (ECOFIN)
- maatalousministerikokous (AGRIFISH)
EU-puheenjohtajakauden aikana Suomessa järjestetään yhteensä noin 130 kokousta, mukaan lukien hallituksen tapaamiset Euroopan parlamentin puheenjohtajakokouksen ja komission kanssa sekä työryhmä- ja asiantuntijakokouksia.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
-
Puheenjohtajamaan tehtävänä on neutraalina välittäjänä viedä eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä neuvostossa ja huolehtia EU-asioiden käsittelyn jatkuvuudesta sekä yhteistyöstä jäsenmaiden välillä.
-
Suomella on kansallinen puheenjohtajuusohjelma, jonka painotukset vaikuttavat kauden työhön.
Suomen puheenjohtajakauden prioriteetteja ovat
- yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen
- kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni
- EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana
- kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.
Suomen kaudella neuvoston käsittelyssä on lisäksi useita muita laaja-alaisia kokonaisuuksia, kuten muuttoliike ja monivuotinen rahoituskehys.
EU-puheenjohtajakauden ohjelma
-
EU-puheenjohtajakausi näkyy mediassa, sosiaalisessa mediassa sekä kansalaistapahtumissa. Helsingissä ministerikokoukset näkyvät myös katukuvassa.
-
Suomen EU-puheenjohtajakauden budjetti on 70 miljoonaa euroa, josta noin 25 miljoonaa kuluu kokousjärjestelyihin.
Lisäksi sisäministeriölle on osoitettu määrärahaa turvallisuusjärjestelyjen hoitamiseen.
-
Finlandia-talo valittiin kokouspaikaksi hankintakilpailutuksen jälkeen. Valintaan vaikutti muun muassa tilojen sopivuus EU-kokouksiin ja se, että tila oli vapaana tiettyinä ajankohtina.
Keskitetty kokouspaikka säästää aikaa ja resursseja, kun kokouksia varten tehtyjä järjestelyjä ei tarvitse purkaa eikä siirtää. Tämä myös pienentää kokousten hiilijalanjälkeä.
-
Kuljetukset ovat merkittävä osa puheenjohtajuuden kuluja. Yleensä jäsenmailla ei ole valmiina tarvittavaa kuljetuskalustoa, ja siksi kaikilla viime vuosien puheenjohtajamailla on ollut yritysyhteistyösopimus kuljetuskalustosta.
EU-puheenjohtajuussihteeristö on tehnyt EU:n laajuisen kilpailutuksen perusteella yritysyhteistyösopimuksen Oy BMW Suomi Ab:n kanssa. Muita yritysyhteistyösopimuksia ei puheenjohtajakaudelle ole tehty.
Hankinnassa sovellettiin julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia (1397/2016). BMW täytti kilpailutuksen ehdot. Autoilta edellytettiin muun muassa tiettyä kokoa, väriä, vähintään Euro6-päästöluokitusta sekä enintään vuoden ikää. BMW oli ainoa tarjouksen jättänyt yritys.
Suomen aiemmilla EU-puheenjohtajuuskausilla vuosina 1999 ja 2006 yhteistyökumppani oli Volvo-Auto Oy.
-
Suomi ei aio aloittaa puheenjohtajakaudellaan keskustelua sponsoroinnin säätelystä jäsenmaissa. Sponsoroinnilla katetaan puheenjohtajamaan omalla vastuulla olevien epävirallisten ministerikokousten kustannuksia. Asia kuuluu siis jäsenvaltion toimivaltaan.