Valikko

EU-puheenjohtajakaudellaan Suomi edisti kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja oikeusvaltiokeskustelua

Suomi toimi EU:n neuvoston puheenjohtajana vuoden 2019 jälkipuoliskon. Tehtävänä oli johtaa neuvoston työtä ja edustaa neuvostoa muiden toimielinten suuntaan. Hallituksen kesäkuussa 2019 kaudelle valitsema teema oli ”Kestävä Eurooppa – kestävä tulevaisuus”. Painopisteitä oli neljä: yhteiset arvot ja oikeusvaltioperiaate EU:n toiminnan kulmakivenä, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti eheä EU, EU globaalina ilmastojohtajana sekä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.

Institutionaalisen taitekohdan vuoksi kauden aikana oli normaalia vähemmän säädösehdotuksia käsittelyssä. Tavallisessa lainsäädäntömenettelyssä saavutettiin sopu neuvoston ja parlamentin välillä 15 ehdotuksesta, ja lisäksi kolmen ehdotuksen sopu jäi odottamaan Coreperin vahvistusta. Uuden viisivuotiskauden käynnistyminen mahdollisti tulevaisuutta luotsaavat politiikkakeskustelut esimerkiksi kestävästä kasvusta, hyvinvointitaloudesta sekä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta.

Suomi jalkautti kaudellaan EU:n vuosien 2019–2024 strategisen ohjelman painopisteitä neuvoston työhön ja raportoi tästä Eurooppa-neuvostolle. Neuvoston työn avoimuutta edistettiin lisäämällä neuvoston julkisia keskusteluja, viestimällä aktiivisesti ja avoimesti, parantamalla lainsäädäntöasiakirjojen avoimuutta ja julkaisemalla lobbaritapaamisia. Avoimuustoimista, neuvoston työskentelytapojen kehittämisestä osana strategisen ohjelman toimeenpanoa sekä digitaalisten työvälineiden käyttöä tehostavasta videoneuvottelupilotista raportoitiin kauden päätteeksi kirjallisesti.

Suomi esitteli joulukuun Eurooppa-neuvostossa luvut sisältävän neuvottelulaatikon, joka toimii pohjana neuvotteluissa EU:n tulevasta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027. Vastuu neuvotteluiden edistämisestä siirtyi tämän jälkeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle. Myös MFF-liitännäisten sektoriasetusehdotusten käsittelyä jatkettiin neuvostossa ja osin Euroopan parlamentin kanssa. Neuvoston ja parlamentin yhteisymmärrys vuoden 2020 budjetista saavutettiin marraskuussa.

Suomen kaudella brexit ei estänyt muiden tärkeiden asioiden edistämistä, ja EU27 pysyi yhtenäisenä. Erosopimuksen Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskevaan pöytäkirjaan sekä poliittiseen julistukseen neuvoteltiin Britannian pyynnöstä muutoksia. Ratkaisu turvaa EU:n edut ja suojaa Irlannin saaren rauhaa ja vakautta. EU ja jäsenmaat viimeistelivät sopimuksetonta eroa koskevat varautumistoimet aikataulussa. Sopimukseton ero vältettiin Eurooppa-neuvoston myönnettyä lokakuussa eropäivän lykkäystä 31.1.2020 asti.

Pohjois-Makedonian ja Albanian jäsenyysneuvottelujen avaamisesta ei päästy jäsenmaiden kesken yhteisymmärrykseen, mutta Eurooppa-neuvosto palaa asiaan keväällä.

EU:n arktista politiikkaa pyrittiin vahvistamaan eri tulokulmista. Aihetta käsiteltiin epävirallisessa ulkoministerikokouksessa Helsingissä elokuussa, ja joulukuun ulkoasiainneuvosto hyväksyi päätelmät, joissa kehotetaan komissiota ja korkeaa edustajaa toimimaan aktiivisesti arktisen politiikan toimeenpanossa.

Kestävän kehityksen agendaa edistettiin horisontaalisesti. Neuvosto antoi Agenda 2030:n toimeenpanosta päätelmät joulukuussa.

Yhteiset arvot ja oikeusvaltioperiaate EU:n toiminnan kulmakivenä

Arvot ja oikeusvaltioperiaate

Unioni tehosti Suomen johdolla oikeusvaltioperiaatteen noudattamista ja kehitti välineitä, joilla voidaan ennaltaehkäistä siihen liittyviä ongelmia. Marraskuussa annettiin neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelun arvioinnista 26 jäsenvaltion hyväksymät puheenjohtajan päätelmät. Niiden mukaan vuoropuhelu muutetaan oikeusvaltioperiaatteen tilaa koskevaksi yleiskeskusteluksi, joka kytketään komission uuteen oikeusvaltioperiaatetta koskevaan tarkastelukierrokseen.

Puolan ja Unkarin oikeusvaltiomenettelyjä vietiin eteenpäin neuvostossa tilannekatsauksin ja kuulemisin, jotka käytiin Suomen aloitteesta sovittujen pysyvien menettelyjen mukaisesti.

Suomen esittämä MFF-neuvottelulaatikko sisälsi ehdotuksen ratkaisuksi poliittisiin kysymyksiin EU:n talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita.

Korruption ja petosten torjunnan tehostamisessa otettiin tärkeitä askelia. Suomi pyrki vauhdittamaan Euroopan syyttäjänviraston toiminnan käynnistämistä, ja neuvosto pääsi sopuun säädöskokonaisuudesta, jolla helpotetaan veropetosten havaitsemista etenkin rajat ylittävässä verkkokaupassa. Lisäksi sovittiin paluusta neuvotteluihin Euroopan neuvoston kanssa EU:n liittymiseksi Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Kilpailukykyinen ja sosiaalisesti eheä EU

Kilpailukyky ja sosiaalinen eheys

Suomen kaudella neuvostossa valmisteltiin kestävän kasvun pääviestit ja puheenjohtajan raportti EU:n kestävän kasvun strategiasta. Painopisteitä olivat sisämarkkinoiden kehittäminen, digitalisaatio ja osaaminen, tutkimus ja innovointi sekä moderni teollisuuspolitiikka.

Euroopan parlamentin kanssa käynnistettiin neuvottelut sisämarkkinaohjelmasta. Uuden oikeussuojakeinon kuluttajille tarjoavasta edustajakannedirektiivistä hyväksyttiin neuvoston yleisnäkemys. Digitaalista taloutta käsiteltiin eri neuvostokokoonpanoissa. Esillä olivat muun muassa tekoälyyn liittyvät osaamistarpeet ja oikeudelliset kysymykset, ihmiskeskeinen datatalous ja digitaaliset liikennepalvelut.

Liikenteen alalla edettiin lainsäädäntöasioissa. Sosiaali- ja markkinakysymyksiä maantieliikenteen kuljetuksissa koskevasta liikkuvuuspaketista, renkaiden energiamerkinnöistä sekä sähköisiä kuljetustietoja koskevista ehdotuksista saavutettiin sopu Euroopan parlamentin kanssa.

Suomi käynnisti EU-tason keskustelun talouden ja ihmisten hyvinvoinnin toisiaan tukevasta suhteesta. Neuvoston hyvinvointitalouspäätelmissä pyydetään komissiota esittämään EU:lle hyvinvointitalousajatteluun perustuvaa pitkän aikajänteen strategiaa, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta maailman kilpailukykyisin ja sosiaalisesti ehein ilmastoneutraali talous. Tasa-arvopäätelmissä esitetään prioriteetteja komission tulevan tasa-arvostrategian valmisteluun ja painotetaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista etenkin talouspolitiikassa ja budjetoinnissa.

Ministerit keskustelivat myös työn tulevaisuudesta, osaamistarpeista, elinikäisestä oppimisesta sekä syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden vahvistamisesta. Lisäksi Suomi kutsui kokoon ensimmäisen koskaan järjestetyn valtionvarain- ja opetusministereiden yhteiskokouksen, jonka teema oli koulutuksen ja osaamisen merkitys vahvan taloudellisen perustan luomisessa.

Kauppapolitiikassa asialistalla olivat monenvälisen kauppajärjestelmän vaikea tilanne ja EU:n kahdenvälisten kauppasuhteiden edistäminen, etenkin EU:n ja Yhdysvaltojen suhteet. Suomi nosti keskusteluun myös ilmastokysymykset ja kauppasuhteet Kiinaan.

Euroalueen talousarviovälinettä koskevia säädösehdotuksia käsiteltiin neuvostossa. Väline on osa Eurooppa-neuvostolle toimitettua MFF-neuvottelulaatikkoa.

Pääomamarkkinaunionin tulevaisuudesta sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen strategisista painopisteistä hyväksyttiin neuvoston päätelmät. Kestävän rahoituksen taksonomiasta saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys joulukuussa.

EU globaalina ilmastojohtajana

Ilmastojohtajuus

Joulukuun Eurooppa-neuvosto vahvisti tavoitteen tehdä unionista ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti. Yksi jäsenvaltio ei voinut sitoutua panemaan täytäntöön tavoitetta, ja Eurooppa-neuvosto palaa asiaan kesäkuussa.

Suomi toi ilmastonäkökulman lähes kaikkien neuvostojen ja useiden epävirallisten ministerikokousten asialistalle. Keskusteluissa käsiteltiin muun muassa oikeudenmukaista siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen, päästövähennyksiä liikenne- ja energiasektoreilla, ruokaturvaa sekä maaperän hiilensidontaa maataloudessa.

Vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteita vietiin eteenpäin. EU:n ilmastopolitiikan kunnianhimon lisäämisestä keskusteltiin ja sovittiin EU:n kannoista kansainvälisen ilmastosopimuksen osapuolikokoukseen joulukuussa 2019.

Ympäristöneuvoston päätelmissä annettiin vahva viesti kiertotalouden sisällyttämisestä uuden komission työohjelmaan. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen hillintään.

Joulukuussa hyväksyttiin neuvoston päätelmät globaalista biodiversiteettisuunnitelmasta sekä metsien ilmastovaikutukset huomioivat päätelmät metsien suojelemisesta ja ennallistamisesta. Biodiversiteettisuunitelma on osa EU:n valmistautumista YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokoukseen.

Kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen

Kokonaisturvallisuus

Suomen tavoitteena oli vahvistaa unionin sisäistä ja ulkoista turvallisuutta sekä puolustusyhteistyötä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaamiseksi. Hybridiuhkien torjunnassa konkreettinen edistysaskel otettiin, kun neuvoston työtä koordinoimaan perustettiin horisontaalinen työryhmä. Lisäksi järjestettiin useita korkean tason skenaariopohjaisia keskusteluja tilannetietoisuuden ja kriisinkestokyvyn tukemiseksi. Tuloksista laadittiin puheenjohtajan raportti, ja neuvoston päätelmissä esitetään askeleet jatkoon. 

Kaudellamme edistettiin myös kyberturvallisuutta. EU yhteinen lähestymistapa 5G-verkkojen kyberturvallisuuteen edistyi merkittävästi.

Vaikka turvallisuus- ja puolustusyhteistyön eteenpäin vieminen neuvostossa on korkean edustajan vastuulla, Suomi edisti puheenjohtajana keskustelua digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksista puolustuksessa sekä turvallisuuden ja puolustuksen ilmastonäkökulmista. Myös strategista keskustelua EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyöstä vauhditettiin.

 

*****

 

Suomen puheenjohtajakaudella oli 52 neuvoston kokousta. Suomessa järjestettiin 131 kokousta, joista kuusi oli epävirallisia ministerikokouksia.

Kokousjärjestelyissä noudatettiin kestävyyden periaatetta. Puheenjohtajakauden hiilijalanjälkeä pienennettiin jopa 70 prosentilla tavanomaiseen puheenjohtajakauteen verrattuna. Kokousmatkoista aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt kompensoitiin perinteisten puheenjohtajamaan lahjojen antamisen sijaan.