Menu

Kaisa Tiusanen: Yhteisiä sääntöjä tarvitaan niin purjehduksessa kuin EU:n toiminnassakin

EU2019FIOikeusministeriö 6.9.2019 13.04
Kolumni

Yhteiset arvot nostetaan vahvasti esiin EU:n vuosien 2019–2024 strategisessa ohjelmassa, jossa todetaan näiden arvojen luovan pohjan vapaudelle, turvallisuudelle ja vauraudelle Euroopassa. Toisaalta EU:ssa ja laajemminkin on jouduttu havaitsemaan, että perusoikeuksien toteutumiseen, demokratian toimivuuteen ja oikeusvaltioon liittyvät ongelmat horjuttavat yhteiskuntiemme perusteita.

EU perustuu yhteisille arvoille, jotka takaavat niin kansainvälisen yhteistyön kuin yksittäisten valtioidenkin kestävän toiminnan edellytykset. Arvojen rooli EU-yhteistyössä voidaan rinnastaa merenkulun sääntöjen merkitykseen purjehduksessa: ilman meriteiden sääntöjä, niiden noudattamista ja toisten vesillä liikkujien kunnioittamista merenkulku olisi ennakoimatonta ja vaarallistakin.

Yhteisten arvojen kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaate ovat yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden prioriteeteista. Aihetta lähestytään Suomen kaudella rakentavasti ja tulevaisuuteen katsoen.

Suomi järjestää Helsingissä 10.–11. syyskuuta konferenssin, jossa keskustellaan demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien välisestä suhteesta sekä yhteiskuntiemme resilienssin turvaamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Puhujina ovat muun muassa ministerit Anna-Maja Henriksson ja Tytti Tuppurainen sekä komissaari Věra Jourová ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans Euroopan komissiosta.

Miksi yhteisistä arvoista on tarpeen keskustella?

EU-yhteistyön toimivuus perustuu sille, että voimme luottaa toinen toisiimme. Valtioiden tasolla tämä tarkoittaa luottamusta esimerkiksi siihen, että tietyt perusasiat, kuten kansalaisten perus- ja ihmisoikeudet ja valtion rakenteet ovat kunnossa jokaisessa jäsenvaltiossa.

Demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeudet voi nähdä kolmijalkaisena telineenä (tripodi), jonka jokaista jalkaa tarvitaan siihen, että kokonaisuus pysyy pystyssä.

Tarvitsemme kykyä sopeutua muutoksiin

Yhteiskunnan resilienssillä tarkoitetaan sitä, miten hyvin yhteiskunta sietää muutosta ja selviytyy kriiseistä. Luottamuksella on tässä keskeinen merkitys. On tärkeää, että jokainen yhteiskunnassa voi luottaa siihen, että hänen oikeuksiaan kunnioitetaan, hän voi osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen ja saa tarvittaessa asiansa riippumattoman tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tällainen yhteiskunta toimii tehokkaammin kuin sellainen, jossa näistä perusasioista ei ole varmuutta.

Yhteisten arvojen toteuttaminen ei ole toimintaa, jossa olisi täydellisiä suorituksia. Vaikka kaikki EU:n jäsenvaltiot pärjäävätkin varsin hyvin kansainvälisissä vertailuissa, on kaikilla myös parannettavaa.

Eri maiden haasteet eroavat välillä toisistaan, mutta monet kysymykset yhdistävät meitä. Tällaisia ovat esimerkiksi tiedonvälityksen muutos ja hybridiuhkat sekä äänestysaktiivisuuden eriytyminen. Sormella osoittelun sijasta tarvitsemme foorumeita yhteiselle keskustelulle ja toisiltamme oppimiselle.

Mitä konferenssilla tavoitellaan?

Helsingissä järjestettävä konferenssi korostaa hyötyjä, joita yhteisten arvojen toteutumisen parantamisella on niin EU-tasolla kuin jäsenvaltioissakin. Näkökulmana on yhteiskunnallisen resilienssin vahvistaminen.

Demokratian osalta pohditaan disinformaation aiheuttamia haasteita ja keinoja vastata niihin. Perusoikeuksien osalta tarkastellaan osallistumisoikeuksia ja tapoja vahvistaa niiden toteutumista. Oikeusvaltioperiaatteen osalta fokuksessa on EU:n eri toimijoiden ja mekanismien rooli ja niiden kehittäminen. 

Kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut monella tavalla vaikeammin ennakoitavaksi. EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on lähivuosina ratkaistavanaan monia vaikeita kysymyksiä, kuten toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Muutokset haastavat yhteiskuntiemme rakenteita, minkä vuoksi resilienssi on aiempaakin tärkeämpää.

EU:n voima syntyy sen yhtenäisyydestä. Siksi tarvitsemme yhteistä keskustelua ja keinoja vahvistaa yhteiskuntiemme arvopohjaa. Merelläkin tulee välillä myrskyä tai sumua, mutta niistä selvitään osaavan miehistön, toimivien laitteiden ja yhdessä sovittujen toimintatapojen noudattamisen avulla.

Kaisa Tiusanen, neuvotteleva virkamies, oikeusministeriö

Anna-Maja Henriksson Tytti Tuppurainen