Kolumnit
Li Andersson: Ammatillinen koulutus valokeilassa Euroopan ammattitaitoviikolla
Euroopan komission vuosittain järjestämän Euroopan ammattitaitoviikon päätapahtuma järjestetään Suomen EU-puheenjohtajakauden johdosta tänä vuonna Suomessa. Viikko tarjoaa loistavan mahdollisuuden tuoda positiivista näkyvyyttä ammatilliselle koulutukselle ja keskustella sen kehittämisestä eurooppalaisten ammatillisen koulutuksen asiantuntijoiden kesken.
Kimmo Kohvakka: Suomalaisesta kokonaisturvallisuuden mallista ajatuksia pelastustoimen eurooppalaiseen yhteistyöhön
Pelastustoimen ja siviilivalmiuden eurooppalaisen yhteistyön merkitys korostuu samalla, kun toimintaympäristö Euroopassa muuttuu. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät konkreettisesti eurooppalaisten pelastus- ja varautumisviranomaisten käytännön työssä. Äärimmäiset sääilmiöt kuten tulvat, myrskyt ja kuivuus lisääntyvät ja koettelevat yhteiskuntien kriisinkestävyyttä.
Olli-Pekka Rantala: Tarvitsemme kestäviä, digitaalisia liikkumisen palveluita
Liikenteen ja viestinnän kytkeytyminen toisiinsa on tehnyt liikenteestä digitaalista. Suuria määriä tietoa tarvitaan jo nyt esimerkiksi navigointiin, lippu- ja maksutapahtumiin ja automaation mahdollistamiseen. Tiedon hyödyntäminen ei ole itsetarkoitus, vaan se, mitä sillä saavutetaan. Tuottaako tieto yhdistettynä liikenteeseen kestävämpiä palveluita, jotka vastaavat kuluttajien tarpeisiin?
Liisa Leppävirta: ”Kyse on EU:n tulevaisuudesta” – Miten unionin avoimuutta tulisi kehittää?
Avoimuuden edistäminen Euroopan unionissa on ollut Suomelle keskeinen kysymys läpi EU-jäsenyyden. Liittyessään unioniin Suomi jätti liittymissopimukseen julistuksen, jonka mukaan Suomi jatkaa hallintokulttuuriinsa kuuluvan julkisuusperiaatteen soveltamista EU:n jäsenenä. Tämä lausuma on ohjannut Suomen toimintaa EU:ssa jo yli 20 vuoden ajan.
Pasi-Heikki Vaaranmaa: Työtä kansainvälisen kauppajärjestelmän puolesta
Maailman kauppajärjestö WTO:lle rakentuva monenvälinen kauppajärjestelmä on edelleen vakavissa vaikeuksissa. Yksipuoliset kauppatoimet sekä protektionismin nousu horjuttavat järjestöä. Kauppaneuvotteluissa ei ole edistytty toivotulla tavalla, eikä WTO:n sääntökirjaa ole pystytty uudistamaan.
Ulla Närhi: Toimivat terveyspalvelut tukevat eurooppalaisten hyvinvointia
Suomalaisessa ja eurooppalaisessa terveydenhuollossa toistuvat samantapaiset haasteet. Miten järjestetään nopeasti ikääntyvän väestön sosiaali- ja terveyspalvelut? Tai kuinka voidaan tunnistaa ja hyödyntää innovaatioita ihmisten hyvinvoinnin varmistamisessa?
Tuuli Orasmaa: Saunakulttuurista oppia maaperän hiilensidontaan
Maatalousministereiden epävirallisen kokouksen pääaihe on maaperän hiilensidonta maatalouden ilmastotoimena. Kokoukseen kannattaa suunnata samaan tyyliin kuin suomalaiseen savusaunaan: pää hieman kumarassa – oviaukot ovat vanhoissa saunoissa pieniä – ja kädet hämärässä hapuillen. Olemme astumassa kohti jotakin uutta.
Veli-Mikko Niemi: Hyvinvointitalous tarjoaa uuden ajattelutavan EU:n päättäjille
Ihmisten hyvinvointi on yksi Euroopan unionin päätavoitteista. Tästä huolimatta EU mielletään edelleen pitkälti talouden ja yhteismarkkinoiden unionina. Onko ihminen päässyt unohtumaan EU:lta? Voitaisiinko talouden ja hyvinvoinnin välille luoda parempi yhteys?
Jaakko Weuro: Hybridiuhkiin varauduttava myös rahoitusalalla
Toimiva rahoitusjärjestelmä ylläpitää talouden ja yhteiskunnan toimintaa, joten isku rahoitusjärjestelmän kriittisiin kohtiin saisi koko yhteiskunnan polvilleen. Suomi nostaa EU:n neuvoston puheenjohtajana rahoitusmarkkinoiden uudet uhat ja niiden torjunnan poliittisen tason keskusteluun.
Tarja Mankkinen: Väkivaltainen radikalisoituminen on koko Euroopan yhteinen haaste
Väkivaltainen radikalisoituminen ja ääriliikkeiden toiminnan lisääntyminen ovat koko Euroopan yhteinen haaste ja rajat ylittävä uhka. Ääriliikkeiden tavoitteena on herättää pelkoa ja turvattomuutta, ja niiden toiminta horjuttaa ihmisten luottamusta yhteiskuntaan. Väkivaltaiset ääriliikkeet edistävät aatteita, jotka ovat Euroopan unionin perusarvojen vastaisia.
Kaisa Tiusanen: Yhteisiä sääntöjä tarvitaan niin purjehduksessa kuin EU:n toiminnassakin
Yhteiset arvot nostetaan vahvasti esiin EU:n vuosien 2019–2024 strategisessa ohjelmassa, jossa todetaan näiden arvojen luovan pohjan vapaudelle, turvallisuudelle ja vauraudelle Euroopassa. Toisaalta EU:ssa ja laajemminkin on jouduttu havaitsemaan, että perusoikeuksien toteutumiseen, demokratian toimivuuteen ja oikeusvaltioon liittyvät ongelmat horjuttavat yhteiskuntiemme perusteita.
Tuomas Koskenniemi: Tekoäly ja ilmastonmuutos ovat EU:ssa myös puolustuskysymyksiä
EU:n puolustusyhteistyö on edennyt myötätuulessa. Uusia aloitteita on käynnistetty ja vanhoja rakenteita uudistettu. Jos EU:n puolustuskysymyksiä ennen hoitivat vain asioihin vihkiytyneet asiantuntijat, viime vuosina ne ovat nousseet johtajien huippukokouksiin.
Silver Economy Forum nosti ikääntymisen vaikutukset korkealle EU-agendalla
Väestörakenteen muutoksella on peloteltu kuin susihukalla konsanaan. Ikääntymisestä käytävä keskustelu pyörii usein huoltosuhteen epätasapainon ja pitkäaikaishoidon kalleuden ympärillä, vaikka pitkäikäisyyden yleistyminen on hieno saavutus. Suomi päätti puheenjohtajakaudellaan kirkastaa ikääntymisestä käytävän keskustelun synkkää sävyä.
Anna-Maja Henriksson: EU:n oikeusalueen 20 vuotta – työtä ja tuloksia turvallisen ja sujuvan arjen takaamiseksi
Suomen ensimmäisellä EU-puheenjohtajakaudella 20 vuotta sitten EU-maiden päämiehet tekivät ison poliittisen linjauksen. EU:sta tuli luoda vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue.
Outi Honkatukia: EU:n ilmastojohtajuus perustuu esimerkillä johtamiseen ja luotettavuuteen
Ilmastojohtajat ovat Parisiin ilmastosopimuksen solmimisen jälkeen vaihtuneet. Nyt pienet saarivaltiot johtavat, EU, Kiina ja Kanada johtavat, kaupungit johtavat, yritykset johtavat ja lakkoilevat koululaiset johtavat. Ilmastopolitiikkaa voi siis johtaa, vaikkei olisikaan suuri. Tämä on hyvä uutinen myös EU:lle.
Janne Känkänen: Kestävä kasvu on tulevaisuuden Euroopan kulmakivi
Puhumme EU-puheenjohtajana vahvasti kestävyyden puolesta. Kestävä talous ja talouskasvu ovat kestävän tulevaisuuden – ja myös Euroopan – kulmakiviä. Talouskasvua tarvitaan, jotta hyvinvointimme kyetään turvaamaan myös tulevaisuudessa. Kasvun on kuitenkin oltava ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla.
Pääministeri Antti Rinne: Ilmastokriisin ratkaiseminen voi olla seuraava eurooppalainen uroteko
Hyvät ystävät ympäri Eurooppaa! Minulla on kunnia kirjoittaa tämä kolumni suoraan teille, eurooppalaisille. Asuitpa sitten Pohjois-Ruotsin Kalixissa, Puolan Krosnossa, Etelä-Ranskan Nizzassa, Italian Bolognassa tai Pohjois-Saksan Bad Segebergissä, tämä on juuri sinulle.