Pääministeri Sanna Marin: Euroopan unioni uuden ajan kynnyksellä
Suomi on ollut puheenjohtajana saattamassa Euroopan unionia kohti uutta vuosikymmentä ja sosiaalisesti oikeudenmukaista ja ympäristön kannalta kestävää tulevaisuutta.
Tytti Tuppurainen: kohti yhteisiä ratkaisuja EU:n avoimuuden lisäämiseksi
Suomi on puhunut laajemman avoimuuden puolesta koko EU-jäsenyytensä ajan. Olemme jatkaneet työtä avoimuuden hyväksi puolivuotisen Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajakautemme ajan heinäkuusta joulukuuhun 2019. Olemme kannattaneet avoimuuden lisäämistä oman kansallisen avoimen hallinnon perinteemme ja siitä saamiemme myönteisten kokemusten pohjalta.
Henriikka Leppo ja Kaisa Männistö: Oikeusvaltioperiaate EU:ssa – mitä luvassa Suomen puheenjohtajakauden jälkeen?
Suomi lupasi puheenjohtajakauden ohjelmassaan vahvistaa yhteisiä arvoja ja oikeusvaltioperiaatetta unionin kulmakivinä. Teimme neuvoston työtä puolen vuoden ajan luotsatessamme parhaamme, jotta tämä lupaus pitää.
Tapani Piha, Sari Palojoki, Tuula Helander ja Pasi Mustonen: Teknologian avulla voidaan rakentaa hyvinvointia ja kestävää kasvua
Suomi on EU-puheenjohtajakaudellaan halunnut herättää keskustelua ihmisten hyvinvoinnin ja talouskasvun vuorovaikutuksesta. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi hyvinvointitaloutta koskevat päätelmät Suomen EU-puheenjohtajakauden toisessa työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa 24.10.2019.
Turo Mattila: EU-maiden yhteistyö täydentää kansallisia toimia hybridiuhkien torjunnassa
Suomen puheenjohtajakauden päätavoitteita on ollut parantaa EU:n kykyä torjua hybridivaikuttamista sekä lisätä yhteiskuntiemme kestokykyä muuttuvia turvallisuusuhkia vastaan.
Claus Lindroos: Yhä enemmän ihmisiä humanitaarisen avun tarpeessa – mitä Euroopan unioni voi tehdä?
YK:n Global Humanitarian Overview 2020 -raportti on karua luettavaa: Hätäavun tarpeessa on noin 168 miljoonaa ihmistä noin 50 maassa. Avustustyöhön tarvitaan ensi vuonna noin 29 miljardia dollaria. Luvut nousevat todennäköisesti lähivuosina. Suurin osa avun tarpeista tulee konflikteista, mutta ilmastonmuutos lisää myös luonnonkatastrofien todennäköisyyttä ja niiden aiheuttamia tuhoja.
Venla Mäntysalo: Edistysaskelia korruption torjunnassa
Korruption torjunta on kaikkien yhteinen tehtävä, ja Euroopan unionilla on mahdollisuus toimia tässä hyvänä esimerkkinä. Suomi on EU-puheenjohtajakautensa aikana nostanut korruption torjunnan neuvoston agendalle entistäkin vahvemmin.
Juha Niemelä ja Marja Kokkonen: EU tehostaa toimia maailman metsien säilyttämiseksi
Metsien merkitys on äärimmäisen tärkeä, niin hiilensidonnan, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kuin erilaisten elinkeinojen tukemisen kannalta kaikkialla maailmassa. Ilmastokriisi sekä laajat ja tuhoisat metsäpalot ovat tuoneet esille metsien merkityksen.
Tuomo Kurri: Maahanmuuttokeskustelu Suomen puheenjohtajakaudella on ollut aktiivista ja tulevaisuuteen katsovaa
Suomen EU-puheenjohtajuus lähestyy loppuaan. Vaikka puheenjohtajakautemme osui haastavaan kohtaan Euroopan parlamentin ja komission vaihdoksessa, tilanne on pystytty hyödyntämään maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa: Suomen kaudella on otettu tarpeellinen aikalisä keskustelulle ennen kuin uusi komissio antaa ensi vuonna uudet säädösehdotukset.
Tytti Tuppurainen: EU tarvitsee modernin rahoituskehyksen, joka vastaa tulevaisuuden haasteisiin
Suomi lähetti maanantaina 2. joulukuuta jäsenmaille puheenjohtajamaan esityksen EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2021-2027. Puheenjohtajamaana Suomi on viimeistellyt esityksen, eli asettanut konkreettiset luvut rahoituskehysesitykseen.
Eeva Raevaara: Tavoitteemme on tasa-arvoinen Eurooppa
Sukupuolten eriarvoisuus useilla elämänalueilla on todellisuutta EU:ssa. Tilastot kertovat sitkeistä sukupuolten palkka- ja eläke-eroista ja naisten miehiä suuremmasta köyhyysriskistä. Yksinhuoltajat ovat taloudellisesti erityisen vaikeassa asemassa.
Jaana Husu-Kallio: Euroopan ruokapolitiikka on ilmastoa, taloutta ja ihmisten ja ympäristön hyvinvointia
EU-puheenjohtajamaa Suomi järjesti tämän syksyn aikana yhdessä komission kanssa kokouksen, jossa jäsenmaat pääsivät avaamaan omia näkemyksiään kestävästä ruokapolitiikasta ja evästämään komissiota valmistelussa. Ruokapolitiikka liittyy kiinteästi juuri aloittaneen uuden komission Grean Deal -ohjelmaan. Miksi EU nyt tavoittelee yhteistä suuntaa ruokapolitiikassa ja mitä kestävällä eurooppalaisella ruokapolitiikalla halutaan saavuttaa?
Sonya Walkila: Euroopan unionin perusoikeuskirja – 10 vuotta osana eurooppalaista oikeutta, elämää ja arvoja
Perusoikeuksien oikeudellisen aseman ja merkityksen vahvistumisessa Euroopan unionissa saavutettiin ratkaiseva käänne kymmenen vuotta sitten. Vaikka perusoikeuksien merkitys unionissa ja sen oikeudessa oli jo ennen tätä voimistunut hiljalleen, Euroopan unionin perusoikeuskirja sai vasta Lissabonin sopimuksella joulukuussa 2009 saman oikeudellisen arvon kuin EU:n perussopimukset. Perusoikeuskirjasta tuli siten oikeudellisesti sitova, ja sen määräykset alkoivat velvoittaa EU:n julkisen vallan lisäksi myös jäsenvaltioita sekä niiden tuomioistuimia ja viranomaisia EU-oikeuden soveltamisalalla.
Petteri Vuorimäki: EU:n on päivitettävä arktinen politiikkansa
Kansainvälinen kiinnostus arktiseen ja antarktiseen alueeseen on viime vuosina saanut kokonaan uusia mittasuhteita. Monet maat seuraavat kiinnostuneena Arktisen neuvoston työtä ja haluavat osallistua sen toimintaan joko tarkkailijana tai muutoin. Myös osallistuminen Etelämannerta koskevan yleissopimuksen alaiseen tutkimusyhteistyöhön ja aluetta koskevaan keskusteluun kiinnostaa.
Riitta Sauni: Työperäisen syövän torjuntaa tehostetaan Euroopassa
Euroopassa työperäiseen syöpään sairastuu vuosittain noin 120 000 työntekijää ja kuolee 80 000 työntekijää. Euroopan unionissa ja muissa kehittyneissä maissa arviolta 53 prosenttia kaikista työperäisistä kuolemista johtuu syövästä. Työperäisen syövän torjuntaa on tehostettu Euroopassa viime vuosina.
Laura Vilkkonen: Eurooppa ansaitsee ihmislähtöisen ja oikeudenmukaisen datatalouden
Digitaalisen datan määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Data muodostaa jo nyt yleisen talouskehityksen kannalta merkittävän omaisuusmassan. Sen avulla rakennetaan tulevaisuuden palvelut, talouskasvu ja kilpailukyky. Kehityksen turvaaminen edellyttää datan saatavuudesta sekä tietosuojasta ja -turvasta huolehtimista. Datatalouteen syvennytään 25. ja 26. marraskuuta Helsingissä datatalouskonferenssissa.
Lisää kunnianhimoa yhteisen maatalouspolitiikan ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksessa on ollut selvää komission tiedonannosta ja lainsäädäntöehdotusten antamisesta alkaen, että ympäristön tilan parantaminen ja ilmastonmuutokseen vastaaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Komission ehdotus CAP-uudistuksesta vastaa globaaleihin haasteisiin muun muassa luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja ilmastonmuutoksen kiihtymisestä. Kaikki jäsenmaat ovat uudistuksesta neuvoteltaessa korostaneet tavoitteen tärkeyttä.
Cyber Ranges Federation – yhteistyöllä kohti parempaa kyberkyvykkyyttä
Cyber Ranges Federation -projektissa rakennetaan EU:n laajuinen suljettu kyberharjoitteluympäristö jäsenmaiden puolustushallintojen käyttöön. Tarkoituksena on kehittää jäsenmaiden valmiuksia ja harjoittelua, jolla ne varautuvat kyberuhkatilanteisiin.
Timo Ritonummi: Helsingin SET-Plan konferenssi ratkoo ilmastohaastetta edistämällä vähähiilisiä teknologioita
Pariisin ilmastosopimus asettaa tiukat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle. Joillakin mailla on tätäkin kunnianhimoisemmat tavoitteet, kuten Suomen hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Suomen SET-Plan konferenssi kokoaa energia-alan ammattilaiset marraskuun puolivälissä Helsinkiin keskustelemaan energia- ja vähähiiliteknologioista sekä siitä, miten energia-alan tutkimus ja innovaatiot voivat edistää ilmaston kannalta hyviä ratkaisuja.
Taina Nikula: Talouden uusi suunta – enemmän kiertoa, nuukuutta ja älyä
Euroopassa etsitään uusia keinoja hillitä ilmastonmuutosta. Kyynikot ovat sanoneet, että nyt ollaan kaivamassa naftaliinista vanhoja reseptejä, ja toisten mielestä on alkamassa iso muutos, joka reivaa taloutta uuteen uskoon. Ympäristö- ja ilmastoministerit toivat omat linjauksensa keskusteluun hyväksymällä lokakuun ympäristöneuvostossa Suomen johdolla valmistellut päätelmät kiertotaloudesta.