Kolumnit

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksessa on ollut selvää komission tiedonannosta ja lainsäädäntöehdotusten antamisesta alkaen, että ympäristön tilan parantaminen ja ilmastonmuutokseen vastaaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Komission ehdotus CAP-uudistuksesta vastaa globaaleihin haasteisiin muun muassa luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja ilmastonmuutoksen kiihtymisestä. Kaikki jäsenmaat ovat uudistuksesta neuvoteltaessa korostaneet tavoitteen tärkeyttä.

Pariisin ilmastosopimus asettaa tiukat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle. Joillakin mailla on tätäkin kunnianhimoisemmat tavoitteet, kuten Suomen hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Suomen SET-Plan konferenssi kokoaa energia-alan ammattilaiset marraskuun puolivälissä Helsinkiin keskustelemaan energia- ja vähähiiliteknologioista sekä siitä, miten energia-alan tutkimus ja innovaatiot voivat edistää ilmaston kannalta hyviä ratkaisuja.

Hybridivaikuttamisen keinoilla pyritään rapauttamaan kansalaisten luottamusta demokratiaan ja eurooppalaisiin arvoihin sekä heikentämään EU:n yhtenäisyyttä. Hybridivaikuttaminen on näkynyt muun muassa yrityksinä vaikuttaa vaalituloksiin, sosiaalisen median manipulointina ja julkisten palveluiden lamauttamisena kyberhyökkäyksin – Salisburyn myrkytystapausta unohtamatta. Nopeasti kehittyvät hybridiuhat ovatkin pitkän aikavälin haaste, ja niiden varautumiseen ja torjumiseen on Suomen EU- puheenjohtajakaudella panostettu merkittävästi.

Sijoittaja voi valinnoillaan hillitä ilmastonmuutosta, jos hän pystyy vertailemaan eri sijoituskohteiden vastuullisuutta. Vertailua tulee helpottamaan sijoitusten luokitusjärjestelmä, jonka luomista Suomi on edistänyt EU:n puheenjohtajana.

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden eurooppalaisen yhteistyön merkitys korostuu samalla, kun toimintaympäristö Euroopassa muuttuu. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät konkreettisesti eurooppalaisten pelastus- ja varautumisviranomaisten käytännön työssä. Äärimmäiset sääilmiöt kuten tulvat, myrskyt ja kuivuus lisääntyvät ja koettelevat yhteiskuntien kriisinkestävyyttä.

Avoimuuden edistäminen Euroopan unionissa on ollut Suomelle keskeinen kysymys läpi EU-jäsenyyden. Liittyessään unioniin Suomi jätti liittymissopimukseen julistuksen, jonka mukaan Suomi jatkaa hallintokulttuuriinsa kuuluvan julkisuusperiaatteen soveltamista EU:n jäsenenä. Tämä lausuma on ohjannut Suomen toimintaa EU:ssa jo yli 20 vuoden ajan.

Suomalaisessa ja eurooppalaisessa terveydenhuollossa toistuvat samantapaiset haasteet. Miten järjestetään nopeasti ikääntyvän väestön sosiaali- ja terveyspalvelut? Tai kuinka voidaan tunnistaa ja hyödyntää innovaatioita ihmisten hyvinvoinnin varmistamisessa?

Ihmisten hyvinvointi on yksi Euroopan unionin päätavoitteista. Tästä huolimatta EU mielletään edelleen pitkälti talouden ja yhteismarkkinoiden unionina. Onko ihminen päässyt unohtumaan EU:lta? Voitaisiinko talouden ja hyvinvoinnin välille luoda parempi yhteys?

Väkivaltainen radikalisoituminen ja ääriliikkeiden toiminnan lisääntyminen ovat koko Euroopan yhteinen haaste ja rajat ylittävä uhka. Ääriliikkeiden tavoitteena on herättää pelkoa ja turvattomuutta, ja niiden toiminta horjuttaa ihmisten luottamusta yhteiskuntaan. Väkivaltaiset ääriliikkeet edistävät aatteita, jotka ovat Euroopan unionin perusarvojen vastaisia.

EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla Suomen EU-puheenjohtajakausi sijoittuu kiinnostavaan ajankohtaan.