Valikko

Tausta: Ilmaston lämpeneminen ja päästövähennystavoitteet

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta eli vuosista 1850–1900. Jos lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin mennessä. 

IPCC:n raportin mukaan ilmaston lämpeneminen yli 1,5 asteen rajan kiihdyttää lajien sukupuuttoa merkittävästi, muuttaa yhä useampia alueita elinkelvottomiksi sekä uhkaa veden saatavuutta ja ruuantuotantoa.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä on tärkeää vähentää maapallon lämpenemistä aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä, mikä edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälisen ilmastopolitiikan ytimen muodostavat YK:n ilmastosopimukset: Kioton pöytäkirja sekä joulukuussa 2015 solmittu Pariisin sopimus. 

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa, kun verrataan esiteolliseen aikaan. Sopimukseen sitoutuneet maat pyrkivät toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. 

EU:lla keskeinen rooli kansainvälisessä ilmastopolitiikassa 

Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa myös EU:lla on keskeinen rooli. EU:n ilmastopolitiikkaa ohjaa vuoteen 2020 saakka YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirja sekä EU:n oma ilmasto- ja energiapaketti. Parisiin sopimus koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa, jolloin Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi on jo päättynyt.

Jäsenmaat keskustelevat parhaillaan EU:n vuosien 2030 ja 2050 päästövähennystavoitteista. EU ja muut Pariisin sopimuksen osapuolet ovat sitoutuneet vuoden 2020 aikana päivittämään kansalliset päästövähennystavoitteensa vuodelle 2030 ja laatimaan YK:lle pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet. 

Euroopan komission tiedonanto ”Puhdas maapallo kaikille – eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” käynnisti keskustelun siitä, kuinka Euroopan tulisi valmistautua pitkän aikavälin ilmastostrategian toimittamiseen YK:lle. Strategiassa vuoteen 2050 on tarkoitus määritellä esimerkiksi, sitoutuuko EU hiilineutraaliuteen ja miten se tapahtuu.

Hiilineutraali yhteiskunta tarkoittaa, että päästöjä tuotetaan vain sen verran kuin niitä pystytään sitomaan ilmakehästä. Keskustelu strategiasta jatkuu Suomen puheenjohtajakaudella.

Kolme poimintaa EU:n ilmastopolitiikan varrelta

  1. Eurooppa-neuvosto kävi ensimmäiset keskustelut ilmastonmuutoksesta hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) ensimmäisen raportin jälkeen vuonna 1990, kun neuvosto valmistautui YK:n ilmastokokoukseen. Silloin päätettiin tasapainottaa EU:n kasvihuonekaasupäästöt vuoden 1990 tasolle vuoteen 2001 mennessä. 
  2. Vuonna 1997 solmittiin ensimmäinen laillisesti sitova ilmastosopimus eli Kioton pöytäkirja. Se täydentää YK:n ilmastopuitesopimusta ja edistää sen tavoitteen toteutumista asettamalla oikeudellisesti sitovat velvoitteet kehittyneiden maiden kasvihuonekaasupäästöille. EU ja sen jäsenmaat ovat ratifioineet sopimuksen. EU laati vuoteen 2020 ulottuvat energia- ja ilmastopaketin, joka vastaa Kioton pöytäkirjan tavoitteisiin.
  3. Vuonna 2016 EU ratifioi virallisesti Pariisin sopimuksen. Pariisin sopimus on globaali ilmastosopimus, joka tehtiin 12. joulukuuta 2015 Pariisissa. Sopimukseen sisältyy toimintasuunnitelma maapallon lämpenemisen rajoittamiseksi huomattavasti alle 2 celsiusasteeseen. Sitä sovelletaan vuodesta 2020 eteenpäin. EU vastasi Pariisin sopimukseen vuoteen 2030 asti ulottuvalta lainsäädäntöpaketilla. 

Lue lisää kansainvälisestä ilmastopolitiikasta