Meny

Veli-Mikko Niemi: Hyvinvointitalous tarjoaa uuden ajattelutavan EU:n päättäjille

EU2019FI 16.9.2019 9.32
Kolumni
Veli-Mikko Niemi
Kuva: sosiaali- ja terveysministeriö

Ihmisten hyvinvointi on yksi Euroopan unionin päätavoitteista. Tästä huolimatta EU mielletään edelleen pitkälti talouden ja yhteismarkkinoiden unionina. Onko ihminen päässyt unohtumaan EU:lta? Voitaisiinko talouden ja hyvinvoinnin välille luoda parempi yhteys?

Tavoite ihmisten hyvinvoinnista on kirjattu EU:n perustamissopimuksiin sekä EU:n perusoikeuskirjaan. Ensimmäiset sosiaaliturvaa koskevat eurooppalaiset säädökset ovat jo 1950-luvulta.

Ihmisten hyvinvointi ja talouskasvu ovat riippuvaisia toisistaan

Hyvinvointitalous pyrkii tuomaan ihmisten ja talouden hyvinvoinnin samalle viivalle. Kumpikaan ei voi menestyä yksin. Tämä totuus on kirkastunut maailmalla viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailman pankki ja OECD ovat päätyneet johtopäätökseen, että ilman ihmisten hyvinvoinnista huolehtimista ei talouskaan voi hyvin. Sairauksien ehkäisy, työkyvyn ylläpito, sukupuolten tasa-arvo tai jatkuvasta oppimisesta huolehtiminen ovat esimerkkejä teoista, jotka selkeästi tukevat taloudellista kasvua.

Hyvinvointisektori on myös tuotannonala, jossa on kasvupotentiaalia. Tähän vaikuttavat muun muassa väestön ikääntyminen, digitalisaatio ja hyvinvointia koskevien tietovarantojen hyödyntäminen sekä tarve turvata ihmisten välttämättömät hyvinvointitarpeet.

Suomi haluaa hyvinvointitaloudellisen ajattelun EU:n päätöksentekoon

Suomi esittää puheenjohtajakaudellaan hyvinvointitaloudellisen ajattelun tuomista vahvasti EU:n päätöksentekoon. Tämä edellyttää uudenlaista, horisontaalista ajattelumallia. EU:lla on vahva ote talouspolitiikasta, erityisesti euroalueella. Monet hyvinvointiin vaikuttavat politiikka-alueet ovat kuitenkin jäsenvaltioiden toimivallassa.

Hyvinvointitalous tarjoaa mahdollisuuden tarkastella sekä taloutta että ihmisten hyvinvointia yhdessä. Yksi haaste on hyvinvoinnin mittaaminen. Talouden seurannassa on perinteisesti käytetty bruttokansantuotteen kaltaisia mittareita. On kuitenkin tunnistettu, etteivät ne kuvasta riittävästi hyvinvointia. Tarvitaan parempaa tiedonkeruuta, tilastojen analysointia sekä syy-seuraussuhteiden tutkimista. Näihin löytyy välineitä muun muassa EU:n tilastotoimisto Eurostatilta.

Eurooppalainen ohjausjakso on yksi keskeinen työkalu, jolla komissio ja jäsenvaltiot voivat seurata ja kehittää myös hyvinvoinnin mittaamista. Tämä on myös komission tulevan puheenjohtajan Ursula von der Leyenin linjaus.

Kun ihmisten ja talouden tarpeet otetaan tasapainoisemmin huomioon EU:n politiikanteossa, lisääntyy myös EU:n olemassaolon oikeutus kansalaisten näkökulmasta.

Veli-Mikko Niemi, ylijohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö