Valikko

Hybrid Threats – Hybrid Response in Modern Security Environment

Konferenssi on osa laajempaa eurooppalaista ja transatlanttista turvallisuuskeskustelua. Sen aiheita ovat muun muassa hybridiuhkat, tietoisuuden lisääminen, riskien ja suorituskykyjen tunnistaminen sekä yhteistyö hybridiuhkien torjunnassa.

Konferenssin järjestävät Suomen EU-puheenjohtajuus ja Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen (Hybrid CoE).

Konferenssi tarkoitettu korkean tason virkamiehille, jotka työskentelevät hybridiasioiden parissa kansallisella tasolla EU:n ja Naton jäsenvaltioissa sekä itäisen kumppanuuden ja Kaakkois-Euroopan maissa. Päivän keskustelut käydään Chatham House -periaatteella.

Medialle avoimien paikkojen määrä on rajoitettu. Tilaisuuteen rekisteröityminen päättyy 4.10. Lisätietoja: viestintäpäällikkö Päivi Tampere, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus, p. 040 1203 788, paivi.tampere(at)hybridcoe.fi.

Alustava ohjelma

8.30 Rekisteröinti

9.15 Tilaisuuden avaus: sisäministeri Maria Ohisalo

9.30 Alustuspuheenvuoro – Johdanto hybridiagendaan ja hybridiuhkien torjuntaan: Johtaja Teija Tiilikainen, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus

9.45–11.15 Paneeli I: Mikä tekee uhkasta tai sodankäynnistä hybridin?

Hybridiuhkista ja hybridisodankäynnin käsitteistä käytävä keskustelu vilisee erilaisia näkemyksiä. Hybridiuhkien käsite ja luonne ovat kuitenkin olennainen osa useiden maiden turvallisuusdoktriineja ja -strategioita. Hybridiuhkat ja hybridisodankäynti ovat tärkeässä osassa EU:n ja Naton poliittisissa ohjelmissa ja strategisissa huomioissa.

Mutta mitä hyötyä on hybridiuhkan käsitteestä tai yhteisistä ratkaisuista? Mitä hybridiuhkat tarkalleen ottaen ovat? Mikä tekee sodankäynnistä hybridiä? Miten eri rajapinnat, kuten siviili-sotilaallinen, rauha-sota tai sisäinen-ulkoinen, liittyvät toisiinsa? Täydentävätkö hybridiuhkat perinteisiä sotilasdoktriineja ja -aloja vai kilpailevatko ne niiden kanssa?

Paneelikeskustelun tavoitteena on avata hybridiuhkien ja hybridisodankäynnin käsitteitä ja niihin liittyviä ’myyttejä’ keskittymällä toimijoihin, maailmanjärjestykseen ja armeijan rooliin nykyisessä turvallisuusympäristössä, jossa hybridiuhkia usein pidetään uusina uhkina. Tavoitteena on tunnistaa hybridisyyden perusolemus.

Moderaattori: Strategisen suunnittelun ja varautumisen johtaja Hanna Smith, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus

Panelistit vahvistetaan ennen konferenssipäivää.

11.15 –11.30 Tauko

11.30 –13.00 Paneeli II: Demokratian tulevaisuus – tulevaisuuden demokratia

Erilaiset taloudelliset, sosiologiset ja alueelliset jakolinjat ovat syventyneet viime vuosikymmenen aikana. Teknologinen kehitys on johtanut ammattien katoamiseen, mikä on aiheuttanut turhautumista ja yhteiskunnallisen syrjäytymisen tunteita. Sosiaalinen media mahdollistaa viestien maailmanlaajuisen levittämisen ja omien arvojen ilmaisemisen. Siitä on kuitenkin tullut myös poliittinen väline ja leikkikenttä, jossa mielipiteet vahvistuvat ideologisissa kuplissa saman mielisten niitä toistaessa.

Demokratia, sananvapaus ja oikeusvaltio ovat länsimaisen arvoperustan kulmakiviä, mutta niitä ei voi pitää itsestäänselvyyksinä. Aktiivinen osallistuminen kansalaisyhteiskuntaan on demokratian keskeinen perusta.

Paneelissa keskustellaan keinoista vahvistaa demokratiaa keskeisenä hybridiuhkien torjunnan välineenä. Miten voimme edistää julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä kansallisella tasolla suojellaksemme poliittisia prosessejamme hybridiuhkilta? Miten poliitikot voivat vastata tulevien sukupolvien huolenaiheisiin? Miltä poliittinen keskustelu näyttää tulevaisuudessa? Millä monenvälisen yhteistyön työkaluilla voisimme korostaa demokratian arvoa, ja kenen tehtäviin se kuuluu?

Moderaattori: Vaikuttamisverkoston johtaja Sophie Roberts, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus

Panelistit vahvistetaan ennen konferenssipäivää.

Kommentit: Sosiaalisen median alustat

11.00–14.00 Lounas

Lounastauon aikana osallistujat voivat tutustua Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen toimintaan keskuksen eri yksiköiden osastoilla. Edustettuina ovat vaikuttamisverkostot, tutkimus- ja analysointiyksikkö, koulutus- ja harjoitusyksikkö, viestintäyksikkö sekä kansainvälisten suhteiden yksikkö.

11.30–13.00 Paneeli III: Tulevaisuuden teknologioiden vaikutus kriittiseen infrastruktuuriin hybridiskenaarioissa

Kriittinen infrastruktuuri on tärkeä osa jokaisen valtion julkista sektoria, ja se varmistaa jokaisen yhteiskunnan toiminnan. Tästä syystä kriittinen infrastruktuuri on hybridiskenaarioissa tunnistettu kohteeksi, jota vastaan hyökkäämällä vastapuoli voi aiheuttaa häiriöitä, vaikuttaa kohteeseen ja kyseenalaistaa kansallisten rakenteiden kriisivalmiuden ja palautumiskyvyn niin luonnonmullistuksessa kuin ihmisen aiheuttamassa katastrofissa. Luottamus viranomaisiin voi horjua, jos kriisiin reagoidaan liian hitaasti tai riittämättömällä tavalla.

Monissa maissa julkinen sektori omistaa suuren osan kriittisestä infrastruktuurista, ja tästä syystä julkishallinnon ja yksityisen sektorin läheinen yhteistyö on ratkaisevassa asemassa yhteiskunnan kestokyvyn vahvistamiseksi ja kehittämiseksi. Uudesta teknologiasta on tasaisen varmasti tulossa osa kriittistä infrastruktuuria, ja on arvioitu, että tulevaisuudessa teknologia valvoo ja ylläpitävää järjestelmiä meidän puolestamme. Tämä kehitys herättää muun muassa seuraavia kysymyksiä: Mitä ovat mahdolliset haavoittuvuustekijät? Millaisilla välineillä vastapuoli mahdollisesti hyökkää yhteiskuntiemme kriittistä infrastruktuuria vastaan? Millaisessa roolissa uudet teknologiat ovat hybridiskenaarioissa?

Paneelikeskustelun tavoitteena on lisätä suuren yleisön tietoisuutta näistä asioista.

Moderaattorit: Haavoittuvuus- ja resilienssiverkoston johtaja Jukka Savolainen, kommodori (evp), sekä strategia- ja puolustusverkoston johtaja Johann Schmid, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus

Panelistit vahvistetaan ennen konferenssipäivää.

Aika

23.10.2019

Järjestäjä

EU2019FI