Valikko

Arktinen politiikka: Arktisen merkitys kasvaa

Arktinen pohjoinen alue lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin muu maailma. Jää ja ikirouta sulavat. Monet lämpenemisen syistä ovat etelässä. Samaan aikaan muutokset pohjoisessa kiihdyttävät ilmastonmuutosta etelässä. Vuorovaikutus arktisen ja muun maailman välillä kiihtyy. Arktinen on yhä globaalimpi kysymys.

Arktisen alueen strateginen merkitys kasvaa Euroopassa ja globaalisti tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Luonnonvarojen hyödyntämisen helpottuminen ja alueen liikennöitävyyden ja yhteyksien kasvu lisäävät tulevaisuudessa mielenkiintoa aluetta kohtaan. Kasvava taloudellinen toiminta lisää ympäristövaikutuksia ja riskejä, joiden vähentämiseen ja torjumiseen voidaan vaikuttaa EU:n toimilla.

Ilmastonmuutoksen hillintä on Suomen puheenjohtajakauden ja arktisen politiikan keskiössä

Suomi edistää puheenjohtajakaudellaan EU-politiikkaa, joka huomioi arktisen alueen vakauden, taloudelliset mahdollisuudet, työllisyyden sekä erityisherkän luonnon turvaamisen.  Keskiössä tulee olla ilmastonmuutoksen hillintä, jota tuetaan EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksella.

Kaiken toiminnan arktisella alueella tulee perustua ilmaston suojelemiseen, luonnon kantokykyyn ja kestävän kehityksen periaatteisiin.  Pohjoisen elinkeinot ja alkuperäiskansojen oikeudet on turvattava, ja kaikista keskeisistä arktisen alueen hankkeista on tehtävä perusteelliset vaikutusarvioinnit.

Suomi edistää puheenjohtajamaana arktisen alueen vakautta ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että arktinen alue pidetään sotilaallisten jännitteiden ulkopuolella.

Arktinen politiikka on EU:lle väline myös laajempien tavoitteiden saavuttamiseksi unionin ilmastopolitiikassa, ulkosuhteissa ja kestävän talouden ja innovaatioiden edistämisessä. Suomi tukee EU:n kolmannen arktisen tiedonannon vahvistuvaa toimeenpanoa kaikessa unionin sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa.

Arktisella neuvostolla on tärkeä rooli

Suomi tukee arktisessa yhteistyössä Arktisen neuvoston vahvistamista ja Arktisen talousneuvoston työn edistämistä. Arktinen neuvosto tuo kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla yhteen hallitukset, alkuperäiskansat ja tiedemaailman. EU osallistuu neuvoston työryhmien toimintaan, ja Suomi on tukenut EU:n jo käytännössä toteutuvan tarkkailija-aseman virallistamista.

Suomen EU-puheenjohtajakaudella hyödynnetään Arktisen neuvoston Suomen puheenjohtajakaudelta 2017–2019 saatavia tuloksia koskien ympäristöä, turvallista merenkulkua, kestävän talouden edistämistä, mustan hiilen päästöjen ja niiden ilmasto- ja terveysvaikutusten vähentämistä, viestintäyhteyksiä, meteorologiaa, koulutusta, uuden avaruusteknologian hyödyntämistä ja maastopalojen torjuntaa.

Suomi järjesti yhdessä unionin kanssa EU:n ensimmäisen korkean tason kansainvälisen tapahtuman arktisesta politiikasta A Sustainable Arctic – Innovative Approaches Oulussa 2017.

Puheenjohtajakaudella Suomi järjestää 28.–29.11.2019 Helsingissä Euroopan pohjoisen alueellisen yhteistyön tapahtuman A Clean and Global North.

EU:n arktinen politiikka

Unionin arktista politiikkaa toimeenpannaan komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon vuonna 2016 julkaistun kolmannen arktisen tiedonannon Joint Communication to the European Parliament and the Council – An integrated European Union policy for the Arctic ja sitä koskevien neuvoston päätelmien Council Conclusions on the Arctic pohjalta. Lue lisää EU:n arktisesta politiikasta Euroopan ulkosuhdehallinnon sivuilta EU Arctic Policy.

Lisätietoja

Harri Mäki-Reinikka, Pohjoisen politiikan suurlähettiläs, Suomen arktisen neuvottelukunnan pääsihteeri, ulkoministeriö, p. +358 295 351 972, harri.maki-reinikka(at)formin.fi
Pekka Shemeikka, johtava asiantuntija, ulkoministeriö, p. +358 295 351 944, pekka.shemeikka(at)formin.fi