Valikko

Hyvinvointitalous EU:ssa: ihmisten hyvinvointi edistää talouskasvua

Suomi haluaa EU-puheenjohtajakaudellaan luoda EU-päätöksentekoon laajemman ymmärryksen siitä, että ihmisten hyvinvointi on edellytys sekä talouskasvulle että yhteiskunnan ja talouden vakaudelle. Toisaalta talouskasvu lisää mahdollisuuksia kohentaa kaikkien ihmisten hyvinvointia.

Ihmisten hyvinvointi on yksi EU:n tärkeimmistä tavoitteista ja eurooppalaisten yhteiskuntien arvovalinta. Hyvinvointitaloudessa julkisia varoja kohdennetaan ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen. Hyvinvoivat ihmiset sairastavat vähemmän, tekevät töitä, ovat innovatiivisia ja tuottavia ja maksavat veroja.

Ikääntyvän väestön hyvinvointi myös hillitsee sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousua. Euroopan komission arvion mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa EU:ssa nykyisestä 17,4 prosentista 29,5 prosenttiin väestöstä vuoteen 2060 mennessä. Samaan aikaan EU:n työikäinen väestö vähenee.

Hyvinvointipolitiikkaa ja talouspolitiikkaa pitää käsitellä yhdessä

Hyvinvointitalous on laaja-alainen tapa kehittää EU:n ja jäsenvaltioiden poliittista päätöksentekoa. Hyvinvointipolitiikkaa ja talouspolitiikkaa ei pidä EU:ssa käsitellä toisistaan erillisinä. Myös tasa-arvo- ja talouspolitiikan välisiä yhteyksiä pitää vahvistaa. Tasa-arvon edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, naisten työllistymismahdollisuuksien parantaminen sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen ovat erittäin tärkeitä tavoitteita kestävän talouskasvun kannalta.

Naisten alhaisemmasta työllisyysasteesta aiheutuvien kustannusten arvioidaan olevan noin 2,8 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Euroopan tasa-arvoinstituutin mukaan sukupuolten tasa-arvon parantaminen kasvattaisi bruttokansantuotetta 6,1–9,6 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Hyvinvointitaloudessa tavoitteena on pitää yhteiskunnassa kaikki osallisina ja varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. Hyvinvoinnin tukeminen on taloudellisesti järkevä investointi myös talouden laskusuhdanteessa. Monet tutkimukset osoittavat, että koulutukseen investoiminen parantaa merkittävästi talouskasvua. Samoin tiedetään, että tehokkaat ennaltaehkäisevät toimet terveydenhuollossa maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Silti tällä hetkellä vain kolme prosenttia EU:n terveysbudjeteista käytetään ennaltaehkäisyyn ja 97 prosenttia hoitoon.

Tavoitteena on hyväksyä neuvostossa päätelmät hyvinvointitaloudesta

Suomi esittää ministerineuvostolle päätelmien hyväksymistä hyvinvointitaloudesta lokakuussa. Päätelmät sisältävät toimenpidesuosituksia jäsenvaltioille ja Euroopan komissiolle.

On tärkeää varmistaa, että EU-kansalaiset voivat entistä paremmin samalla, kun yhteiskunnan sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys paranee. EU:n tulee nykyisen toimivaltansa nojalla tehdä enemmän esimerkiksi työsuojelun ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Lisäksi EU:n tulee varmistaa muiden politiikoiden myönteiset vaikutukset kansalaisten terveyteen, sosiaaliseen suojeluun, työllisyyteen ja koulutukseen.

EU:n talouspoliittisessa ohjausjaksossa seurataan jäsenvaltioiden julkisen talouden vakautta, ja ministerineuvosto antaa valtioille tarvittaessa toimenpidesuosituksia. Taloudellisen kasvun ja vakauden saavuttamiseksi on huomioitava ihmisten hyvinvointia edistävien politiikkatoimien ja järjestelmien merkitys. Eri politiikka-alat ylittävä yhteistyö on välttämätöntä sekä EU-tasolla että kansallisessa päätöksenteossa. Hyvinvoinnin asettaminen selkeäksi prioriteetiksi EU:n pitkän aikavälin tavoitteissa lisää unionin legitimiteettiä kansalaisten keskuudessa.

Lisätietoja

ylijohtaja Veli-Mikko Niemi, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295163425, [email protected]