Valikko

Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen

Oikeusvaltioperiaate on kaikkien nykyaikaisten perustuslaillisten demokratioiden kulmakivi. Se on myös yksi niistä keskeisistä arvoista, joihin unioni perustuu ja joita kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan liittyessään unionin jäseneksi.

Oikeusvaltioperiaatteen loukkaaminen heikentää kansalaisten ja yritysten luottamusta oikeuksiensa toteutumiseen sekä jäsenvaltioiden luottamusta toistensa oikeusjärjestelmiin. Unionin hyväksyttävyyden ja yhtenäisyyden lisäksi myös EU:n ulkoinen uskottavuus on vaarassa, jos periaatetta ei toteuteta EU:n sisällä täysimääräisesti.

Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen on yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeisistä teemoista. Suomi edistää puheenjohtajakaudellaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa unionin oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät välineet nähdään toisiaan täydentävinä.

Vuoropuhelun kehittäminen neuvostossa

Neuvostossa on käyty vuodesta 2014 lähtien vuoropuhelua oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi ja turvaamiseksi EU:n perussopimusten puitteissa. Vuoropuhelun edellisen arvioinnin yhteydessä todettiin, että vuoropuhelu tulisi arvioida uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä.

Arviointi toteutetaan Suomen puheenjohtajakaudella yleisten asioiden neuvostossa. Suomi tavoittelee puheenjohtajamaana neuvoston päätelmiä, joissa sovitaan nykyistä tarkemmin vuoropuhelun valmistelusta, käymisestä ja seurannasta sekä tarkennetaan sen kohdetta ja tavoitetta. Nykyisistä tiettyyn teemaan keskittyvistä keskusteluista tulisi siirtyä kohti yleistä vuosikeskustelua oikeusvaltioperiaatteen tilasta unionissa.

Uusi mekanismi vertaisarviointiin

Suomi edistää puheenjohtajakaudellaan Belgian ja Saksan aloitetta oikeusvaltioperiaatetta koskevan vertaisarviointimekanismin luomisesta. Mekanismilla tarkasteltaisiin oikeusvaltioperiaatteen täytäntöönpanoa, turvaamista ja vahvistamista jäsenvaltioissa. Mekanismi olisi luonteeltaan positiivinen ja osallistava, ja sen avulla pyrittäisiin edistämään keskinäistä ymmärrystä ja yhtenäisyyttä jäsenvaltioiden välillä.

Komission tiedonannot oikeusvaltioperiaatteen lujittamisesta

Euroopan komissio antoi 3.4.2019 tiedonannon oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen lujittamisesta unionissa. Tiedonannossaan komissio tarkastelee niitä välineitä, joilla voidaan seurata ja arvioida oikeusvaltiokehitystä sekä suojella oikeusvaltiota EU:ssa. Suomi edistää puheenjohtajakaudellaan neuvoston sitoutumista komission suunnitelmiin, joilla oikeusvaltioperiaatetta lujitettaisiin.

Menettelyt tilanteissa, joissa unionin arvoja rikotaan vakavasti

Vakavimpia unionin arvojen rikkomista koskevia tilanteita varten on käytettävissä sopimuksen Euroopan unionista (SEU) 7 artiklan mukainen menettely. Se jakaantuu ennaltaehkäisevään vaiheeseen sekä toiseen vaiheeseen, joka voi johtaa sanktioihin ja asianomaiselle jäsenvaltiolle kuuluvien oikeuksien, kuten äänioikeuden neuvostossa, pidättämiseen väliaikaisesti.

Tällä hetkellä SEU 7 artiklan menettely on vireillä Puolaa ja Unkaria kohtaa. Suomi vie menettelyitä eteenpäin tilanteen edellyttämällä tavalla yleisten asioiden neuvostossa.

EU:n rahoituksen kytkeminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen

Euroopan komissio antoi 2.5.2018 asetusehdotuksen unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita. Ehdotuksen tarkoituksena on luoda ehdollisuutta EU-varojen vastaanottamisen ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen välille. Se liittyy kiinteästi komission ehdotukseen vuosia 2021–2027 koskevaksi rahoituskehykseksi.

Suomi edistää puheenjohtajakaudellaan aktiivisesti asetusehdotuksen käsittelyä ja muita rahoituskehysneuvotteluihin liittyviä ehdotuksia, joilla vahvistettaisiin oikeusvaltioperiaatetta.

Esillä myös muun muassa EU:n ulkosuhteissa

Oikeusvaltioperiaatteen toteutumisella unionissa on erityinen merkitys oikeus- ja sisäasioiden alalla, ja se huomioidaan horisontaalisena teemana useissa oikeusalan hankkeissa.

Suomi edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista läpileikkaavasti myös EU:n ulkosuhteissa. Keskeisiin osa-alueisiin kuuluvat muun muassa unionin laajentumispolitiikka, kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden toimeenpano ja Post-Cotonou-sopimusneuvottelut, joita jatketaan Suomen puheenjohtajakaudella EU:n ja AKT-maiden (Afrikka, Karibia, Tyynimeri) välillä.

Lisäksi oikeusvaltioperiaate on Suomen puheenjohtajakaudella esillä muun muassa Romaniaa ja Bulgariaa koskevan yhteistyö- ja seurantamekanismin (CVM) sekä korruption ja petosten torjunnan yhteydessä. Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen liittyy läheisesti myös yhteiskuntien kykyyn suojautua hybridiuhkilta.

Mikä on oikeusvaltioperiaate?

Oikeusvaltio vahvistetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa yhdeksi unionin perusarvoista. Oikeusvaltiolla tarkoitetaan, että kaikki julkinen valta toimii aina lainsäädännön asettamissa rajoissa, kunnioittaa demokratiaa ja perusoikeuksia koskevia arvoja ja on riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten valvonnassa.

Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluvat muun muassa seuraavat EU:n tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tunnustamat periaatteet:

  • laillisuusperiaate
  • oikeusvarmuus
  • toimeenpanovallan käyttäjien mielivaltaisuuden kielto
  • tehokas oikeussuoja, jonka takaavat riippumattomat ja puolueettomat tuomioistuimet
  • tehokas tuomioistuinvalvonta, johon kuuluu perusoikeuksien kunnioittaminen
  • valtioelinten välinen vallanjako ja
  • yhdenvertaisuus lain edessä.

Euroopan komissio: oikeusvaltioperiaate (englanniksi)

Lisätietoja

EU-erityisasiantuntija Henriikka Leppo, valtioneuvoston kanslia, p. +358 2951 6001, henriikka.leppo(at)vnk.fi