Valikko

EU:n pelastuspalvelumekanismin on vastattava yhä monimuotoisempiin uhkiin

Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismista (Union Civil Protection Mechanism) on viime vuosina tullut yksi keskeisimmistä kansainvälisen avunannon välineistä. Se kattaa kaikenlaiset luonnon ja ihmisen aiheuttamat katastrofit, kuten suuronnettomuudet, teknologiset, kemikaali- ja ympäristöonnettomuudet sekä terroritekojen jälkiseuraukset.

Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoite on kehittää pelastuspalvelumekanismia vastaamaan yhä monimuotoisempiin uhkiin ja riskeihin, kuten äärimmäisiin sääilmiöihin, hybridiuhkiin ja kriittiseen infrastruktuuriin (esimerkiksi voimalaitoksiin) kohdistuviin uhkiin.

Totutusta poikkeaviin, monialaisiin ja monimutkaisiin uhkiin vastataan parhaiten järjestelmällä, jossa yhteistyö viranomaisten ja koko yhteiskunnan toimijoiden välillä toimii. Yksi esimerkki tästä on suomalainen kokonaisturvallisuuden konsepti eli varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Myös valtioiden välinen yhteistyö kriiseihin varautumisessa korostuu. Esimerkiksi niin kutsutut CBRN-uhat (kemialliset-, biologiset-, säteily- ja ydinuhat) ja hybridiuhat eivät välttämättä rajoitu pelkästään yhteen valtioon.

Ruotsissa levinneet metsäpalot kesällä 2018 olivat esimerkki siitä, että tiivis eurooppalainen yhteistyö pelastustoimessa on välttämätöntä.

Pelastuspalvelumekanismi auttaa, kun maa ei selviä kriisistä yksin

Mikä tahansa maa voi pyytää apua unionin pelastuspalvelumekanismin kautta, kun maan omat voimavarat eivät riitä vakavasta onnettomuus- tai häiriötilanteesta selviämiseen. Komission alainen eurooppalainen hätäavun koordinaatiokeskus koordinoi avunantoa.

Apu perustuu jäsenmaiden kansallisiin voimavaroihin, joiden kehittämiseksi on saatavissa EU-rahoitusta. Apu voi olla asiantuntija-, pelastusjoukkue- tai materiaaliapua. Usein apua annetaan EU:n ulkopuolelle, kuten esimerkiksi Japanin ja Nepalin maanjäristyksiin tai äskettäin Mosambikin hirmumyrsky- ja tulvatuhoalueille. Suurin pelastuspalvelumekanismin yhteen maahan kohdistunut avunanto-operaatio olivat kuitenkin Ruotsin metsäpalot vuonna 2018.

Euroopan komissio: EU Civil Protection Mechanism (englanniksi)

RescEU-järjestelmä on EU:n oma valmiusreservi

Maaliskuussa voimaan tulleella EU-lainsäädännöllä luotiin uudenlainen avunantovalmius, rescEU-järjestelmä. RescEU on perustettu vastaamaan nopeammin ja tehokkaammin luonnon ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin: sen kautta pelastuspalveluresursseja jaetaan paremmin EU-maiden ja yhteistyömaiden välillä.

Tavoitteena on luoda EU-tason turvaverkko, josta maa voi pyytää apua vakavissa kriisitilanteissa. Alkuun rescEU-resurssit tulevat olemaan metsäpalojen lentosammutuskalustoa. Esimerkiksi Ruotsi on jo liittänyt kymmenen sammutushelikopteria rescEU-valmiusreserviin.

Suomen EU-puheenjohtajakaudella tavoitteena on jatkaa keskustelua pelastuspalvelumekanismin ja rescEU-järjestelmän kehittämisestä. Suomen tavoitteena on käydä keskustelua siitä, miten EU:n pelastuspalvelumekanismia voidaan kehittää vastaamaan perinteisten uhkien rinnalle tulleisiin uudentyyppisiin uhkiin, kuten CBRN- ja hybridiuhkien yhdistelmiin.

Seuraavaksi Euroopan komissiolla on tavoitteena tuoda rescEU konkreettisemmalle tasolle ja kehittää sitä vastaamaan yhä monimuotoisempiin uhkiin.

Euroopan komissio 21.5.2019: Questions and answers - EU that protects: The EU's plan to strengthen civil protection has entered into force (englanniksi)

Lisätietoja

kansainvälisten asioiden johtaja (pelastusosasto) Veera Parko, sisäministeriö, p. +358 295 488 442, veera.parko(at)intermin.fi