Valikko

Yhteisiä toimia hybridiuhkien torjumiseksi

Hybridiuhkilla viitataan erilaisiin pakottaviin ja turvallisuutta vaarantaviin toimiin sekä perinteisiin ja uusiin menetelmiin, jotka voivat olla diplomaattisia, sotilaallisia, taloudellisia ja teknisiä. Määritelmä on joustava, koska uhkien luonne on muuttuva.

Hybridiuhkissa valtiolliset tai valtioista riippumattomat toimijat käyttävät eri menetelmiä koordinoidusti saavuttaakseen tietyn tavoitteen ilman, että kynnys sotatilan julistamisesta ylittyy. Yleensä tarkoituksena on vaikuttaa päätöksentekoon hyödyntämällä kohteen haavoittuvuutta ja ruokkimalla epävarmuutta.

Hybriditoimia ovat esimerkiksi tietoverkkohyökkäykset, vaalihäirintä ja virheellistä tietoa levittävät kampanjat. Sosiaalista mediaa voidaan käyttää ohjailemaan poliittista keskustelua tai radikalisoimaan, värväämään ja ohjaamaan sijaistoimijoita.

Nopeasti kehittyvät hybridiuhkat haastavat Euroopan turvallisuutta. Ne kohdistuvat usein yhtä jäsenmaata laajemmalle ja uhkaavat EU:n yhtenäisyyttä.

Suomen tavoitteena lisätä tietoisuutta ja koordinointia sekä yhteistyötä kumppanien kanssa

Suomen puheenjohtajakauden aikana vahvistetaan EU:n ja jäsenmaiden kykyä torjua hybridiuhkia ja vastata niihin.

Suomen tavoitteena on puheenjohtajamaana lisätä jäsenmaiden tietoisuutta hybridiuhkista ja käytössä olevista EU-työkaluista. Päävastuu hybridiuhkien torjunnasta on jäsenvaltioilla, mutta monilla mailla on yhteisiä uhkia, joihin voidaan puuttua tehokkaammin koordinoiduilla EU-tason toimilla.

Hybridiuhkissa sisäinen ja ulkoinen turvallisuus liittyvät kiinteästi toisiinsa, ja uhkiin vastaaminen edellyttää usein, että kaikki yhteiskunnan toimijat varautuvat niihin. Suomi edistää hybridiuhkien koordinoitua ja kokonaisvaltaista käsittelyä eri hallinnonalojen välillä.

Tavoitteena on tuoda yhteen EU:n toimielinten ja jäsenmaiden eri politiikka-alueilla viimeisen kolmen vuoden aikana käynnistämä toiminta ja yhteistyö.

EU-yhteistyössä keskeistä on toiminta kumppanien kanssa. Hybridiuhkien torjunnassa erityisesti EU:n ja Naton yhteistyö on tärkeää, ja tätä korostetaan myös Suomen EU-puheenjohtajakaudella. EU:n ja Naton yhteinen hybridiosaamiskeskus Helsingissä on merkittävä toimija hybridiuhkien torjunnassa. Sen jäseniksi voivat hakea kaikki EU:n ja Naton jäsenmaat.

Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ja CBRN-uhkien torjunta

Jäsenvaltioiden kriittinen infrastruktuuri on mahdollinen hybridivaikuttamisen kohde. Tällaista infrastruktuuria ovat esimerkiksi voimalaitokset ja maksamisen kannalta välttämättömät pankkien järjestelmät. Suomen tavoitteena on neuvoston puheenjohtajana edistää keskustelua kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta.

Suomen tavoitteena on EU:n neuvoston puheenjohtajana nostaa rahoitusmarkkinoihin uudet uhat ja niiden torjunta poliittisen tason keskusteluun. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit ja keskuspankkien pääjohtajat keskustelevat aiheesta Suomen aloitteesta epävirallisessa kokouksessaan Helsingissä 13.–14. syyskuuta.

Lisäksi Suomi pyrkii puheenjohtajakaudellaan vahvistamaan EU:n ja jäsenvaltioiden kykyä vastata kemiallisiin, biologisiin sekä säteilyyn ja ydinaineisiin liittyviin uhkiin, joista käytetään lyhennettä CBRN (chemical, biological, radiological, nuclear). CBRN-uhkiin voi liittyä myös hybridikeinoja. Suomen tavoitteena on kartoittaa olemassa olevia valmiuspuutteita ja -tarpeita uhkien torjuntaan.

Disinformaation torjunta

Valtiollisten ja ei-valtiollisten toimijoiden toteuttamia disinformaatiokampanjoita ja valeuutisia leviää sosiaalisessa mediassa Euroopan laajuisesti. Kampanjat hyödyntävät verkostorakenteita sekä uutta mediaympäristöä ja pyrkivät luomaan vaihtoehtoisen todellisuuden.

EU pyrkii torjumaan eri toimijoiden yhteistyöllä kielteisiä vaikutuksia, joita tahallisen ja tarkoitusperäisen virheellisen tiedon levittäminen aiheuttaa esimerkiksi vaalien yhteydessä. EU on hyväksynyt disinformaation vastaisen toimintaohjelman.

Suomen puheenjohtajakaudella nostetaan esille faktapohjaisen viranomaisviestinnän tärkeys disinformaation, vihapuheen ja uhkausten torjunnassa sekä niiden vaikutusten lieventämisessä. Hybridiuhkista ja disinformaatiosta käydään keskustelua eri työryhmissä sekä ministerikokouksissa.

Hybridiharjoitukset

Suomi järjestää puheenjohtajakaudellaan kuvitteellisiin uhkatilanteisiin perustuvia keskusteluja sekä ministeri- että virkamiestasolla. Skenaariopohjaisten keskustelujen tavoitteena on kehittää EU:n kriisinkestokykyä ja lisätä tietoisuutta hybridiuhkista.

Ensimmäiset keskustelut järjestetään ulkoministeriöiden poliittisten päälliköiden ja puolustusministeriöiden puolustuspoliittisten päälliköiden epävirallisten kokousten yhteydessä 8.–9. heinäkuuta.

Sisäministerit käyvät epävirallisessa kokouksessaan Helsingissä 18. heinäkuuta skenaariopohjaisen keskustelun, jonka tarkoitus on parantaa ministereiden tietoisuutta siitä, että hybridikeinojen käyttö uhkaa myös sisäistä turvallisuutta. Tavoitteena on lisäksi vahvistaa EU:n päätöksentekokykyä, kun sisäisen turvallisuuden toimijat reagoivat akuutteihin hybridiuhkiin.

Valtiovarainministerit keskustelevat aiheesta skenaariopohjaisesti epävirallisessa kokouksessaan Helsingissä 13–14. syyskuuta. Näkökulmana on varautuminen hybridiuhkiin rahoitusalalla.

Keskustelujen alustavia tuloksia ja kokemuksia on tarkoitus arvioida epävirallisten ulko- ja puolustusministerikokousten yhteisistunnossa 29. elokuuta Helsingissä.

Puolustus

Puolustuksella on tärkeä rooli hybridiuhkien torjunnassa, sillä se vastaa sotilaallisesta voimankäytöstä ja toimii muiden viranomaisten tukena. Hybridiuhkiin varautuminen tulisikin tapahtua jäsenmaissa poikkihallinnollisella yhteistyöllä. Suomen puheenjohtajakaudella pyritään selkiyttämään puolustushallintojen asemaa osana laajempaa kokonaisuutta, jolla EU vastaa hybridiuhkiin.

Lue lisää EU:n toimista

Lisätietoja

lähetystöneuvos Outi Hyvärinen, ulkoministeriö, p. +358 295 350 035, outi.hyvarinen(at)formin.fi
hybridiasioiden päällikkö Tiina Ferm, sisäministeriö, p. +358 50 4560 055 tiina.ferm(at)intermin.fi
neuvotteleva virkamies Pentti Olin, puolustusministeriö, p. +358 295 140 013, pentti.olin(at)defmin.fi
erityisasiantuntija Jaakko Weuro (rahoitusala), Suomen EU-edustusto, p. +32 472 900 550, jaakko.weuro(at)formin.fi