Valikko

Työn murros ja osaaminen  

Viime vuosina teknologiset muutokset, työn uudet muodot ja tästä johtuva osaamistarpeiden muutos ovat hallinneet myös EU:n työllisyyspoliittista keskustelua. Osaamiseen panostaminen on Suomen puheenjohtajakaudella luonteva lähtökohta.

Alustatalous, teknologinen kehitys ja tekoäly muuttavat peruuttamattomalla tavalla talouden rakenteita, eri työtehtäviä, työn tekemisen tapoja ja jopa sitä, mitä olemme tottuneet käsittämään työllä. Osaamisen varmistaminen on Euroopan kohtalonkysymys, ja inhimillisen pääoman tärkeys Euroopan menestystekijänä on yleisesti tunnustettu.

Osaamisen ja taitojen kehittämisen käytännön toimissa on vielä suuria eroja jäsenmaiden välillä. EU:n on löydettävä malli, jolla saadaan aikaan sosiaalisesti ja taloudellisesti vahva ja reilu unioni. Jotta tämä saavutetaan, unionin toimilla tulee olla kansalaisten tuki ja luottamus.

EU:n osaamisstrategia tukemaan jäsenmaita

Osaamisen kehittämisen tulee olla joustavaa ja jatkuvaa, todellista läpi työuran jatkuvaa elinikäistä oppimista koulutustaustasta riippumatta, minkä toteuttamisessa EU-tasolla on vielä haasteita. Huomiota tulee kiinnittää sekä kansalaisten perustaitoihin, että erikoistumista vaa­tivaan osaamiseen, jotta voidaan vastata kansainväliseen kilpailuun. Tarve osaamisen kehittämiseen liittyvälle ennakoinnille, neuvonnalle ja ohjaukselle lisääntyy. Suomi järjestää puheenjohtajakaudellaan jatkuvan oppimisen ja ohjauksen EU-konferenssin, osana European Vocational Skills -viikkoa.

Investointi ihmisiin tulisi nähdä strategisena valintana, jolla varmistetaan unionin kilpailukyky. Tarvitaan tietoon ja osaamiseen perustuva työelämälähtöinen EU:n osaamisstrategia. EU:n tulee aktiivisesti tukea jäsenmaiden toimia tulevaisuuteen suuntautuneen jatkuvan oppimisen vahvistamiseksi.

Tarvitaan tehokkaita kannustimia ja niihin sovellettavia eurooppalaisia parhaita käytäntöjä. On myös harkittava sitä, miten unionin rahoitusta kohdenta­malla voidaan edistää jatkuvan oppimisen toteutumista.

Työvoiman saatavuus ja liikkuvuus keskeisiä kysymyksiä

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan ja osaavan työvoiman saatavuuteen liittyy myös heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistäminen muun muassa taitoja ja osaamista kehittämällä. Suomi aikoo puheenjohtajakaudellaan herättää keskustelua myös tästä laatimalla neuvoston päätelmät työmarkkinoiden osallisuuden lisäämisestä. Päätelmissä huomioidaan erityisesti osatyökykyisten henkilöiden asema työmarkkinoilla.

Digitaaliset ratkaisut myös helpottavat työvoiman kansainvälistä käyttöä. Työvoi­man kasvava liikkuvuus edellyttää varautumista mahdollisiin väärinkäytöksiin ja hyviä toimintata­poja, joilla helpotetaan ulkomaalaisten työntekijöiden ja heidän perheidensä ko­toutumista jäsenvaltioihin. Myös viranomaisten neuvonnalla voidaan vaikuttaa työvoiman liikkuvuuden edistämiseen. Suomen puheenjohtajakaudella vietetään myös kansainvälisen työjärjestön ILO:n 100-vuotisjuhlaa, mihin liittyen Suomi laatii puheenjohtajakaudellaan neuvoston päätelmät, joissa pohditaan laajemmin työvoiman käytön maailmanlaajuisia haasteita ja ratkaisuja.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Pauliina Porkka, p. +358 295 048 278, [email protected]

Hallitusneuvos Liisa Heinonen, p. +358 295 064 131, [email protected]

Erityisasiantuntija Riikka-Maria Turkia, p. +32 2 2878 583, [email protected]